Kiinteistönvälitysala 2020-luvulla
Kiinteistönvälityksessä suuret muutokset ovat aina tapahtuneet kriisien kautta. Menneiden vuosikymmenten globaalit talouskriisit ovat vaikuttaneet kiinteistönvälitysalaan Suomessa aina välittömästi ja voimalla. Myös koronapandemian vaikutukset asuntomarkkinoihimme ja välitystoimintaan alkoivat näkyä jo ennen lockdownia.
PropTech2020 tapahtuma Oslossa – miten digitalisaatio vauhdittaa Norjassa kiinteistönvälitysalaa?
Norjan kiinteistönvälitysalan kattojärjestö NEF järjesti 4.2.2020 PropTech2020 -tapahtuman, joka tarjosi hyvän katsauksen norjalaisiin kiinteistö- ja rakentamisalan teknologisiin innovaatioihin. Keskusliiton Mikko ja Iiro kävivät selvittämässä, mitä #proptech merkitsee norjalaiselle kiinteistönvälittäjälle, ja mitä meidän Suomessa kannattaisi asiasta ajatella.
Suomalaiset muuttavat maalta kaupunkiin – vaan kaikki eivät suuntaa Helsinkiin
Asuntomarkkinoiden eriytyminen jatkuu, mutta väki pakkautuu myös maakuntien sisällä. Keskiviikkona julkaistussa PTT:n raportissa oli analysoitu vähenevien maakuntien hintakehitystä vanhojen osakeasuntojen hintaindeksin pohjalta. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton keräämän asuntokauppadatan mukaan hinnat eivät maakuntakeskuksissa kuitenkaan ole laskeneet samaa tahtia kuin PTT:n mukaan koko maakunnan tasolla.
Miten toimia, jos asunto- tai kiinteistökaupassa on jotain epäilyttävää?
Välittäjä voi työssään törmätä tilanteisiin, jotka herättävät epäilyksiä tai ainakin poikkeavat tavanomaisesta. Tällaisia tilanteita voi olla esim. kun kauppahinnan maksaa joku muu kuin asunnon ostaja, ostaja haluaa maksaa kauppahinnan käteisellä, ensiasunnon ostaja hankkii arvokasta kohdetta ilman pankkilainaa tai kauppa tehdään huomattavaan yli- tai alihintaan.
Hyvän välitystavan ohje – mikä muuttui ja mikä ei?
Hyvän välitystavan ohjeesta julkaistiin jälleen päivitetty versio lokakuussa. Ohjeen päivitykset julkaistaan vuosittain kootusti Hyvän välitystavan päivässä. Lisäksi tiedotamme vuoden mittaan tarpeen mukaan ohjeeseen tehdyistä tarkennuksista. Ohje on erinomainen työkalu välittäjille, mutta se tarjoaa arvokasta tietoa myös myyjille ja ostajille.
Vain elämää Ison T:n kanssa – parjatut taloyhtiölainat ja kotitalouksien velkaantuminen
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Leena Mörttinen on laatinut yhdessä työryhmänsä kanssa raportin, jossa esitetään ratkaisuja suomalaisten kotitalouksien ylivelkaantumiseen. Tavoite on hyvin kannatettava – ja ongelma moniulotteinen. Lainsäädäntö on järeä tapa puuttua ilmiöön, sillä samoja kriteereitä sovitetaan varsin erilaisiin tilanteisiin.
Miksi kaikki haluavat asua tänä päivänä kaupungissa – vai haluavatko?
Monelle voi olla yllätys, että Suomen kaupungistumisen aste on yhä varsin alhainen teollisuusmaaksi. Voisi helposti luulla toisin, sillä Suomihan muuttui maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi ja kaupungistui ennätystahtiin vain parissa vuosikymmenessä.
Miten tarjousmenettelyn kuuluu edetä?
Asuntokauppoja edeltävien tarjousneuvotteluiden käyminen kuumentaa joskus ostajaehdokkaiden tunteita – etenkin jos kyseessä on paljon kiinnostusta herättävä kohde ja tarjouksia jätetään useampia. Liikkeellä on paljon vääriäkin käsityksiä siitä, miten tarjousmenettelyn kuuluisi edetä. Aika ajoin törmää siihen oletukseen, että tarjouksen ensimmäisenä tehnyt – ja ehkä täyden hinnankin tarjonnut – ostajaehdokas olisi muihin asunnosta kiinnostuneisiin nähden etulyöntiasemassa. Näin asia ei kuitenkaan ole.
Uskallanko ottaa välitettäväksi maapohja + urakkasopimus -kokonaisuuden?
Olen havainnut, että viime vuosien aikana välitysliikkeille on yhä enemmän tarjottu välitettäväksi kohteita, joissa ostaja ostaa maapohjan ja solmii erikseen urakkasopimuksen rakennuksen rakentamisesta maapohjalle. Maapohjan myyjä ja urakoitsija voivat olla joko sama tai eri taho. Moni välitysliike empii tällaisten kohteiden välittämistä ja ihan syystä. On selvää, että tällaisten kohteiden välittämiseen liittyy tavanomaista enemmän riskejä.