No miksi #proptech sitten kiinnostaa norjalaisia kiinteistönvälittäjiä? Kysyimme norjalaisilta asiasta, ja asia tiivistyy siihen, että välittäjän pitää seurata teknologista kehitystä, koska ratkaisuilla on vaikutusta kiinteistöjen arvoon, ja välittäjän pitää osata neuvoa asiakkaitaan niiden suhteen. Lisäksi välittäjän kannattaa ottaa omassa työssään hyödyt irti digitaalisista ratkaisuista, jotka tukevat ja nopeuttavat välittäjän työtä, jolloin aikaa jää todellisen lisäarvon tuottamiseen ja asiakaskohtaamisiin.
PropTech mahdollistaa fiksumman työnteon ja kodin älykkäät ratkaisut
Ohjelmassa oli 16 tiivistä tietoiskua, joita kuuntelemaan Oslon Gamla Museetille oli kerääntynyt n. 200 tiedonhaluista. Esille nousi kolme isompaa teemaa: fiksumpi työnteko asuntokaupan digitalisaation myötä, älykkäät ratkaisut koteihin ja kiinteistöihin sekä alustatalous eri muodoissa.
Keskusliiton sisarjärjestön NEF:n puheenvuorossa esiteltiin päivitetty Norjan proptech-kartta. Kartta jakaa norjalaiset kiinteistömarkkinoilla toimivat teknologiayritykset selkeisiin kategorioihin, pelkästään kiinteistökauppaan liittyviä toimijoita oli 38 kpl. Alan nopeaa kehitystä kuvastaa se, että päivityksessä kartalle nousi peräti 22 uutta toimijaa.
Muutama poiminta päivän esityksistä:
Uudet toimijat korostavat asiakaskokemusta ja asiakaspolkua
Norjassa tehtiin viime vuonna reilut 108 000 asuntokauppaa, joista peräti 98,1 % kiinteistönvälittäjien kautta. Tätä haastamaan on markkinoille tullut sekä perinteisten välitysliikkeiden että uusien toimijoiden konsepteja, jotka asemoituvat itsemyynnin ja perinteisen täyden palvelun kiinteistönvälityksen välimaastoon.
Taustakeskusteluissa kävi ilmi, että kiinteistönvälittäjät olivat povanneet näille nopeampaa markkinaosuuden kasvua, mutta lukujen valossa asiakkaat kokevat edelleen täyden palvelun konseptin houkuttelevammaksi. Uudet toimijat korostavat asiakaskokemusta ja asiakaspolkua, jossa kaikki mahdollinen on digitalisoitu. Oli näiden konseptien kaupallinen menestys millainen tahansa, kirittävät ne kaikkia välittäjiä asiakaslähtöisyyteen ja moderniin digitaalisia työvälineitä hyödyntävään toimintatapaan.
Integraatiot mahdollistavat tiedon haun ja välittämisen mm. pankkien, valokuvaajien, vakuutusyhtiöiden, julkisten rekisterien, portaalien ja tilitoimistojen kanssa
Norjan markkinoilla toimii kolme kaupallista välitysjärjestelmätoimittajaa. Yksi Norjan suurimmista välitysliikkeistä kertoi digitalisaation vauhdin nousseen uudelle käyrälle teknisen alustan vaihtamisen myötä. Integraatiot mahdollistavat tiedon haun ja välittämisen mm. pankkien, valokuvaajien, vakuutusyhtiöiden, julkisten rekisterien, portaalien ja tilitoimistojen kanssa ilman että niitä syötetään käsin ja lähetetään sähköpostilla.
Välittäjän työnkulkua ohjataan “best practice” mallin mukaisesti, ja asiakkaille on tarjolla oma näkymä asuntokaupan kulkuun. Vaikka Suomessakin välitysjärjelmien toimittajat tunnustavat integraatioiden tärkeyden, tuntuu että Norjassa ollaan edellä tietojen vaihtamisen ekosysteemissä.
Sähköinen huoltokirja kokoaa asunnon perustiedot ja palvelutarjoajat tallentavat sinne remontin jälkeen kuitit ja dokumentit.
Alustatalouden ja huoneistodatan yhdistävä Boligmappa pitää hallussaan tiedot jo 1,3 miljoonasta norjalaisesta huoneistosta, ja sen kautta asukkaan on mahdollista ostaa palveluita lähes 4000 palveluntarjoajalta remonttifirmoista kiinteistönvälittäjiin. Palvelun ytimessä on asunnon sähköinen huoltokirja, joka kokoaa asunnon perustiedot, ja johon palvelutarjoajat tallentavat esim. remontin jälkeen kuitit ja dokumentit.
On kiinnostavaa, että siinä missä Suomessa Huoneistotietojärjestelmää rakennetaan viranomaisvetoisesti ja laajemman ekosysteemin mahdollistavat rajapinnat antavat odottaa itseään, on yksityinen toimija pystynyt Norjassa rakentamaan mittavan rekisterin ja saanut mukaan laajan joukon palvelutarjoajia nopealla aikataululla.
Norja on tunnetusti sähköautoilun luvattu maa, ja kiinteistöille se tarkoittaa merkittävää satsausta latausinfraan. Tyypilliset projektikoot kerrostalokohteissa lähtivät 20-50 latauspisteestä. Muodostuuko latausmahdollisuus yhdeksi valintakriteeriksi suomalaisellekin asunnon ostajille, kun lataushybridit ja sähköautot yleistyvät EU-säädösten kirittämänä?
IoT ja tekoäly nostavat tehokkuutta ja mukavuutta kiinteistöjen hallinnassa ja käytössä
Megatrendi palvelullistuminen koskee myös kiinteistöjä. Käynnissä on osittainen siirtyminen investoinneista palveluihin: tilojen myynnin tai vuokrauksen sijaan tarjotaan palvelua (esim. co-working tilat), ja erilaiset lisäpalvelut ovat saatavilla tarpeen mukaan (on-demand vs. pysyvä omistaminen). Samalla IoT ja tekoäly nostavat tehokkuutta ja mukavuutta kiinteistöjen hallinnassa ja käytössä.
Tilaisuuden parasta antia olivat keskustelut muiden osallistujien kanssa. Yleisesti arvioitiin sääntelylle kahdenlaista tulevaisuutta keskustelijasta riippuen: kiristävää tai mahdollistavaa. Mielenkiintoista nähdä, millä tavoin uudistuvan kiinteistönvälitystoiminnan kylkeen ja ympärille muodostuu kaikkia toimijoita palvelevia keksintöjä, ja miten sääntely sitä mahdollistaa.
Suomessa RAKLI järjestää laadukasta RecoTech-tapahtumaa Slushin yhdeydessä, mutta ainakaan empiiristen havaintojen mukaan siellä ei välittäjiä ole juuri näkynyt. Nähdäänkö siellä ensi syksynä?
Mikko Hämäläinen
Kehitysjohtaja
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto
Iiro Laitinen
Lainopillinen neuvonantaja
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto