Lakipähkinä

Välillä kuulee asiakkaiden kummeksuvia kommentteja siitä, miten kiinteistönvälittäjän myymä asunto olikin ollut välittäjän sukulaisen omistama, tai kuinka myyjälle selvisi myöhemmin, että asunnon ostaja olikin yksi välitysliikkeen työntekijöistä. Tällaisessa tilanteessa pohditaan – syystäkin – onko välittäjä toiminut oikein. Saako välittäjä ostaa välitysliikkeellä myynnissä olevan asunnon? Entä onko välittäjä esteellinen myymään lähisukulaisensa asuntoa?

Välittäjät saavat säännöllisesti eri kanavien kautta tiedusteluja myyntikohteen asiakirjoista. Usein kysytty kysymys välittäjien suunnalta on, milloin ja missä tilanteissa asiakirjoja voidaan käytännössä asiakkaille antaa?

Kun perilliset haluavat myydä kuolinpesään kuuluvan asunnon, annetaan myynti usein kiinteistönvälittäjän hoidettavaksi. Ennen kuin myynnissä päästään edes alkuun, pyytää välittäjä asiakkaaltaan perukirjaa.

Ennakkomarkkinoinnilla tarkoitetaan suunnitteilla tai rakenteilla olevan asuinhuoneiston tarjoamista kuluttajan varattavaksi sellaisin ehdoin, että tarjoaminen ei kuulu asuntokauppalain soveltamisalaan.

Kiinteistövälitysalan Keskusliiton laki- ja lausuntovaliokunnan ohje Hyvästä välitystavasta on taas kerran päivittynyt 9.10.2020. Edellisen kerran ohjetta on päivitetty 2.10.2019, sitä ennen 10.10.2018 ja sitä ennen 2017, 2016, 2012 ja niin edelleen. Miksi ei voi jättää kertaalleen tehtyä hyvää rauhaan hetkeksikään, vaan aina pitää olla päivittämässä? Eikö kertaalleen kirjatun pitäisi pysyä? Eihän se lakikaan joka vuosi ole muuttunut.

Hyvän välitystavan ohjeesta julkaistiin jälleen päivitetty versio lokakuussa Hyvän välitystavan päivässä. Ohje on välittäjien tärkeimpiä työkaluja – mutta se tarjoaa arvokasta tietoa myös myyjille ja ostajille. Avaan tässä kirjoituksessa tarkemmin EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten ostajien kiinteistön hankinnan luvanvaraisuutta, joka lisättiin ohjeeseen uutena.

Avaan tässä kirjoituksessa tarkemmin valtion etuosto-oikeutta kiinteistökaupoissa, joka lisättiin ohjeeseen uutena.

Vaikka toistaiseksi vain harvat ennen vuotta 2019 perustetut asunto-osakeyhtiöt ovat siirtäneet osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään, on jo oven takana se tilanne, että yhä useammat asunto-osakeyhtiöt ovat näin tehneet. Välitysliikkeiden onkin jo nyt syytä opetella toimimaan tilanteissa, joissa välitettävänä on kohde, jossa yhtiö on jo siirtänyt osakeluettelon huoneistotietojärjestelmään.

Välittäjä voi työssään törmätä tilanteisiin, jotka herättävät epäilyksiä tai ainakin poikkeavat tavanomaisesta. Tällaisia tilanteita voi olla esim. kun kauppahinnan maksaa joku muu kuin asunnon ostaja, ostaja haluaa maksaa kauppahinnan käteisellä, ensiasunnon ostaja hankkii arvokasta kohdetta ilman pankkilainaa tai kauppa tehdään huomattavaan yli- tai alihintaan.

Hyvän välitystavan ohjeesta julkaistiin jälleen päivitetty versio lokakuussa. Ohjeen päivitykset julkaistaan vuosittain kootusti Hyvän välitystavan päivässä. Lisäksi tiedotamme vuoden mittaan tarpeen mukaan ohjeeseen tehdyistä tarkennuksista. Ohje on erinomainen työkalu välittäjille, mutta se tarjoaa arvokasta tietoa myös myyjille ja ostajille.

Asuntokauppoja edeltävien tarjousneuvotteluiden käyminen kuumentaa joskus ostajaehdokkaiden tunteita – etenkin jos kyseessä on paljon kiinnostusta herättävä kohde ja tarjouksia jätetään useampia. Liikkeellä on paljon vääriäkin käsityksiä siitä, miten tarjousmenettelyn kuuluisi edetä. Aika ajoin törmää siihen oletukseen, että tarjouksen ensimmäisenä tehnyt – ja ehkä täyden hinnankin tarjonnut – ostajaehdokas olisi muihin asunnosta kiinnostuneisiin nähden etulyöntiasemassa. Näin asia ei kuitenkaan ole.