Blogi

Välitysala otti valtavan digiloikan muutama viikko sitten koronakriisin vuoksi. Asuntonäytöt siirtyivät sujuvasti verkkoon ja monet ovat järjestäneet myös kauppatilaisuuden verkossa. Välitysalan digitalisaatio ei tapahtunut kuitenkaan yhdessä yössä.

Asunnon digikauppa on ollut arkipäivää viime kesästä asti. Heti ensimmäisistä kaupoista lähtien on selvää, että DIAS-palvelu helpottaa asiakkaiden elämää ja vapauttaa välittäjän aikaa tuottavampaan työhön. Mistä on kyse ja miten digikauppa toimii käytännössä?

Norjan kiinteistönvälitysalan kattojärjestö NEF järjesti 4.2.2020 PropTech2020 -tapahtuman, joka tarjosi hyvän katsauksen norjalaisiin kiinteistö- ja rakentamisalan teknologisiin innovaatioihin. Keskusliiton Mikko ja Iiro kävivät selvittämässä, mitä #proptech merkitsee norjalaiselle kiinteistönvälittäjälle, ja mitä meidän Suomessa kannattaisi asiasta ajatella.

Asuntomarkkinoiden eriytyminen jatkuu, mutta väki pakkautuu myös maakuntien sisällä. Keskiviikkona julkaistussa PTT:n raportissa oli analysoitu vähenevien maakuntien hintakehitystä vanhojen osakeasuntojen hintaindeksin pohjalta. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton keräämän asuntokauppadatan mukaan hinnat eivät maakuntakeskuksissa kuitenkaan ole laskeneet samaa tahtia kuin PTT:n mukaan koko maakunnan tasolla.

Välittäjä voi työssään törmätä tilanteisiin, jotka herättävät epäilyksiä tai ainakin poikkeavat tavanomaisesta. Tällaisia tilanteita voi olla esim. kun kauppahinnan maksaa joku muu kuin asunnon ostaja, ostaja haluaa maksaa kauppahinnan käteisellä, ensiasunnon ostaja hankkii arvokasta kohdetta ilman pankkilainaa tai kauppa tehdään huomattavaan yli- tai alihintaan.

Hyvän välitystavan ohjeesta julkaistiin jälleen päivitetty versio lokakuussa. Ohjeen päivitykset julkaistaan vuosittain kootusti Hyvän välitystavan päivässä. Lisäksi tiedotamme vuoden mittaan tarpeen mukaan ohjeeseen tehdyistä tarkennuksista. Ohje on erinomainen työkalu välittäjille, mutta se tarjoaa arvokasta tietoa myös myyjille ja ostajille.

Vanhojen osakeasuntojen kauppa käy edellisvuosia vilkkaammin. Tänä vuonna kauppoja tehdään kaikkiaan reilut 75 000. Tämä on enemmän kuin viitenä edellisvuotena keskimäärin. Kun myös hinnat nousevat koko maassa aavistuksen verran, vanhojen asuntokauppojen kokonaisarvo nousee 10,7 miljardiin euroon, kolme prosenttia enemmän kuin viitenä edellisvuotena keskimäärin.

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Leena Mörttinen on laatinut yhdessä työryhmänsä kanssa raportin, jossa esitetään ratkaisuja suomalaisten kotitalouksien ylivelkaantumiseen. Tavoite on hyvin kannatettava – ja ongelma moniulotteinen. Lainsäädäntö on järeä tapa puuttua ilmiöön, sillä samoja kriteereitä sovitetaan varsin erilaisiin tilanteisiin.

Välittäjät saavat säännöllisesti otsikon mukaisia tiedusteluja. Kysymys liittyy myös viime vuonna voimaan astuneeseen EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen, joka aiheutti tullessaan jonkin verran hämmennystä. Mitä tietoja ja asiakirjoja asiakkaille uskaltaa antaa? Pitääkö todistuksista peittää jotain tietoja? Erityisesti kohteesta kiinnostuneiden oikeus isännöitsijäntodistuksen saamiseen herättää edelleen kysymyksiä.

Monelle voi olla yllätys, että Suomen kaupungistumisen aste on yhä varsin alhainen teollisuusmaaksi. Voisi helposti luulla toisin, sillä Suomihan muuttui maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi ja kaupungistui ennätystahtiin vain parissa vuosikymmenessä.

Asuntokauppoja edeltävien tarjousneuvotteluiden käyminen kuumentaa joskus ostajaehdokkaiden tunteita – etenkin jos kyseessä on paljon kiinnostusta herättävä kohde ja tarjouksia jätetään useampia. Liikkeellä on paljon vääriäkin käsityksiä siitä, miten tarjousmenettelyn kuuluisi edetä. Aika ajoin törmää siihen oletukseen, että tarjouksen ensimmäisenä tehnyt – ja ehkä täyden hinnankin tarjonnut – ostajaehdokas olisi muihin asunnosta kiinnostuneisiin nähden etulyöntiasemassa. Näin asia ei kuitenkaan ole.