Asuntomarkkinat

Vanhojen asuntojen kauppa kannatteli alkuvuonna koko asuntokauppaa ja korvasi pienentynyttä uudiskohteiden myyntiä. Kokonaisuudessa asuntokauppa oli alkuvuonna samalla tasolla kuin vuosien 2017–2020 vastaavana ajankohtana, vaikka rakenne painottui nyt enemmän vanhojen asuntojen kauppaan. Koko vuoden tuloksen ratkaisee, miten kauppa kehittyy vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Vanhojen asuntojen myyntimäärät laskivat elokuussa jonkin verran ennätyksiä rikkoneen huippuvuoden 2021 elokuusta. Uusissa asunnoissa myyntimäärien lasku oli merkittävä. Pitkällä viiden vuoden aikavälillä myyntimäärät kokonaisuudessaan lähestyivät vuoden 2018 tasoa. Asuntojen myyntiaikojen lyheneminen taittui koko maassa. Myös hinnoissa oli laskua, mutta se oli maltillista. Loma-asunnoissa kauppa rauhoittui sekä edellisvuoteen että alkukesään verrattuna.

Vanhojen ja uusien asuntojen myyntimäärät laskivat heinäkuussa keväästä ja alkukesästä jonkin verran. Pitkällä seitsemän vuoden aikavälillä asuntokauppoja taottiin silti tammi–heinäkuussa toiseksi eniten vuoden 2021 huippulukujen jälkeen. Omakotitalojen keskimääräiset myyntiajat lyhenivät selvästi koko Suomessa. Asuntojen hinnat pysyttelivät edelleen pääasiassa korkealla tasolla, ja loma-asunnoissa kauppa kävi kuukausitasolla tarkasteltuna vilkkaasti.

KVKL lausui kesän aikana huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämiseen liittyvästä hallituksen esitysluonnoksesta. Jatkokehittämisen tavoitteena on erityisesti taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen saatavuuden parantaminen.

Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat huhti–kesäkuussa palautuneet lähemmäs viiden vuoden pitkäaikaista keskiarvoa. Uudiskohteiden kauppa on edelleen hidastunut viimeisten vuosien huipputasoista, mikä näkyykin nyt puolet pienempinä kauppamäärinä pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden. Hinnat vanhoissa kerrostaloissa ovat kakkoskvartaalilla olleet hieman nousussa alkuvuoteen verrattuna sekä pk-seudulla että muissa isoissa kaupungeissa.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Marina Salenius pohtii blogissaan ajankohtaista tilannetta asuntomarkkinoilla. Miten korkotason ja elinkustannusten nousu vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen, entä millaisille asunnoille on kysyntää markkinoilla tällä hetkellä ja miltä alueilta?

Toukokuussa asuntokauppa jatkoi palautumista pandemiaa edeltäneelle tasolle. Uusien asuntojen myyntimäärät olivat edelleen reippaassa laskussa muissa suurissa kaupungeissa, paitsi Oulussa. Hinnat jatkoivat nousua pääkaupunkiseudulla, mutta muualla Suomessa hintojen nousu on taittunut.

Huhtikuun asuntomarkkinakatsauksesta käy ilmi, että keskimääräiset hinnat asunnoissa ovat jatkaneet nousua, ja omakotitalot myydään pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin koskaan.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään Hintaseurantapalveluun kirjautui ensimmäisellä kvartaalilla 18 179 myytyä asuntoa. Luku on yhä 13 prosenttia korkeampi kuin pandemiaa edeltänyt taso vuonna 2019, vaikka jääkin viime vuoden huippuluvuista. Erityisesti suurissa kaupungeissa asuntokauppaluvut ovat palanneet viime vuotta edeltäneille tasoille. Vanhoja asuntoja myydään suhteessa paljon, koska uudisasuntoja on valmistunut vuoden alussa myyntiin aiempaa vähemmän. Loma-asuntojen hinnannousu jatkuu.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto antoi 11.3.2022 lausunnon hallituksen esityksestä liittyen makrovakauden valvontavälineisiin eli asuntokaupan rahoitukseen liittyvien lakien muutoksista.

Tämän vuoden tammi–helmikuussa on Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton keräämän tiedon mukaan myyty yhteensä yli 10 000 vanhaa asuntoa, mikä jää 5,2 % viime vuoden vastaavasta ajasta, eli alkuvuosi 2022 on palannut koronaa edeltävien vuosien tasolle.