Päähuomiot, data päivitetty 7.5.2024:
- Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin huhtikuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 044 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (10,7 % ed. vuosi) ja 163 kpl uudisasunnon myyntiä (-4,1 %), eli yhteensä 4 207 kpl asuntokauppoja (10,0 %).
- Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat ovat vuoden alkuun verrattuna nousseet keskimäärin 1,0 % pääkaupunkiseudulla ja 1,9 % muissa suurissa kaupungeissa perustuen KVKL hintaindeksiin.
- Myyntiajoissa suurin muutos maaliskuuhun verrattuna oli pääkaupunkiseudun rivitaloasuntojen myynnin nopeutuminen 20 päivällä ja omakotitalojen 28 päivällä.
”Asuntokauppa piristyy aina kesää kohti. Nyt voidaan kuitenkin puhua selkeästä käänteestä asuntomarkkinoilla. Jos ei oteta huomioon viime vuoden marras–joulukuun asuntokauppakuukausia, huhtikuu oli ensimmäinen kuukausi sitten vuoden 2022 alun, kun asuntokauppa kasvoi verrattuna vuoden takaiseen kuukauteen”, Tuomas Viljamaa sanoo.
”Erityisen vahvaa asuntokaupan piristyminen oli Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Pääkaupunkiseudulla asuntokauppa on edelleen tahmeampaa.”
”Näyttää siltä, että varainsiirtoveron laskeminen tälle vuodelle näkyy myös osittain asuntokaupan piristymisessä”, Viljamaa arvioi.
Asuntojen hinnat ovat tasaantuneet ja kääntyneet pieneen nousuun pitkän hintojen laskun jälkeen. Historiallisen nopea korkojen nousu hyydytti Suomen asuntomarkkinat todella nopeasti. Vasta nyt alkaa näkyä piirteitä, että hintataso on korjaantunut vastaamaan kotitalouksien nettotulojen kehitystä.
”On myös hyvä huomata, että korkojen laskiessa suomalaiset hyötyvät tästäkin nopeimmin. Se on positiivinen kääntöpuoli siinä, että suomalaisten asuntolainat ovat tyypillisesti sidottu liikkuviin korkoihin. Korontarkistuspäivät ovatkin jo tällä hetkellä pääasiassa positiivisia yllätyksiä suomalaisille kotitalouksille. Kun lainanhoitomenot pienenevät ja ostovoima vahvistuu, myös asunnonvaihtohaaveet heräävät. Niiden haaveiden heräämistä ei ainakaan hidasta viime vuotta matalampi varainsiirtoveron taso.”
Asunkauppa on edelleen joka tapauksessa pitkän aikavälin tarkastelussa matalalla tasolla, vaikka suunta onkin pirteämpää markkinaa kohti. Suomen asuntomarkkinat ovat näyttäneet vahvuutensa, ja suomalaiset kotitaloudet ovat hoitaneet asuntolainavelvoitteensa isossa kuvassa moitteettomasti. Tämä antaa selkänojaa keventää asuntolainaamisen sääntelyä.
”Kiinteistönvälitysalan mielestä viime kesän sääntely, jossa asuntolainojen enimmäistakaisinmaksuaika rajattiin 30 vuoteen, pitäisi muuttaa niin, että myös 35 vuoden asuntolainat olisivat jälleen mahdollisia. Viime kesän uusi sääntely olisikin järkevintä perua kokonaan. Muutokset tukisivat asuntokaupan piristymistä ja asuntomarkkinoita erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kasvavissa kaupungeissa”, huomioi Viljamaa.
”Asuntokaupan piristyminen tuo lisää vireyttä koko kansantalouteen ja vahvistaa uskoa myös koko kiinteistö- ja rakentamisalalla. Tarvitsemme lisää kasvua.”
Kauppamäärät nousivat 10 prosentilla edellisvuoteen nähden
Huhtikuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 4 044 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (10,7 % ed. vuosi) ja 7.5 mennessä 163 kpl uudisasunnon myyntiä (-4,1 %), eli yhteensä 4 207 kpl asuntokauppoja (10,0 %). Lisäksi myytiin 154 kpl loma-asuntoa, 95 kpl tontteja, sekä 309 kpl muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Huhtikuun kokonaiskauppamäärä oli siten 4 765 kpl kohteita, mikä on 8,7 % enemmän kuin viime vuonna 2023 huhtikuussa, mutta edelleen -23,2 % alle viiden edellisten vuosien huhtikuun kappalemäärisen keskiarvon.
Huhtikuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 2 135 kpl (vuosimuutos 11,7 %, 5 v ka. muutos -16,2 %) sijaitsivat kerrostaloissa ja 1 008 kpl (10,5 %, -18,1 % 5 v ka.) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 901 kpl (8,55 %, -18,5 % 5 v ka).
Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä huhtikuussa 907 käytettyä asuntoa, mikä on 1,7 % enemmän kuin viime vuoden 2023 huhtikuussa, mutta jää silti -36,0 % kahden vuoden takaisen huhtikuun kauppamäärästä. Pääkaupunkiseudun kauppamäärät olivat 22,4 % koko Suomen kauppamääristä. Pääkaupunkiseudun kehyskuntien kaupat toivat pääkaupunkiseudun talousalueelle noin 6,5 prosentin lisäosuuden kauppamäärään, ja näissä kunnissa tehtiin huhtikuussa asuntokauppoja yhteensä 262 kpl, mikä on 12,9 % enemmän kuin vuosi sitten.
Muualla Suomessa tehtiin 2 875 kpl käytettyjen asuntojen kauppoja, mikä tarkoittaa kauppamäärissä 13,7 prosentin nousua viime vuoden huhtikuuhun verrattuna, ja noin 71,1 % osuutta koko Suomen huhtikuun kauppamäärästä.
Isoissa kaupungeissa käytettyjen asuntojen kauppamäärien kehityksen suunta kääntyi viime vuoden huhtikuun kauppamääriin verrattuna pääosin plussalle. Kauppamäärissä 15 suurimmassa kaupungissa rekisteröitiin 2 278 kauppaa ja näiden yhteenlaskettu kauppavolyymi oli 7,1 % enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Kauppamäärien kasvu oli kuitenkin suurempi kaupunkien ulkopuolella, 15,7 %. Jyrkkää nousua pääkaupunkiseudulla ei nähty: Helsingissä tehtiin 562 kpl kauppoja (4,5 %), Espoossa 200 kpl (-1,0 %), ja Vantaalla 145 kpl (-4,6 %) verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Jyväskylässä myytiin 137 käytettyä asuntoa, mikä on 24 kpl, 21,2 % edellisvuotta enemmän. Näillä luvuilla Jyväskylän huhtikuun kauppamäärä nousi myös 0,3 % yli huhtikuun viiden vuoden keskiarvon. Muissakin kaupungeissa vuosimuutos oli positiivinen, joskin kauppamäärät jäivät toistaiseksi alle viiden vuoden keskiarvon. Tampereella tehtiin 292 kauppaa (17,7 %), Turussa 171 kpl (0,0 %), Oulussa 188 kpl (13,3 %), Kuopiossa 112 kpl (12,0 %) ja Lahdessa 95 kauppaa (4,4 %).
Maakunnittain tarkasteltuna havaittiin lähes läpi linjan käytettyjen asuntojen kauppamäärien nousua viime vuoden huhtikuusta. Kauppamäärien kasvua oli välillä Etelä Karjalan 2,6 % (78 kauppaa) aina Satakunnan 31,0 prosenttiin (152 kauppaa). Ainoastaan Etelä-Savo jäi miinukselle, -10,6 prosenttia viime vuodesta. Toisaalta Kymenlaakson ja Keski-Pohjanmaan kauppamäärät ylittivät edellisen vuoden lisäksi myös kahden vuoden takaiset huhtikuun kauppaluvut lukemilla 3,4 % ja 9,1 % (Keski-Pohjanmaa). Suurimmissa maakunnissa tehtiin kauppoja myös nousuviritteisesti Uudellamaalla 1 322 kpl (7,1 %), Pirkanmaalla 496 kpl (13,2 %), Varsinais-Suomessa 380 kpl (8,6 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla 298 kpl (14,6 %).
Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousseet etenkin Turussa
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat -0,4 % pääkaupunkiseudulla ja nousivat huhtikuussa keskimäärin 3,2 % muissa suurissa kaupungeissa maaliskuuhun verrattuna.
Tällä hetkellä hintoja on kuitenkin hyvä tarkastella kuukautta pidemmällä jaksolla aiempaa pienempien kauppamäärien vuoksi, joten vuoden alkuun vertaaminen antaa paremman kuvan. Tammikuuhun verrattuna hinnat ovat nousseet keskimäärin 1,0 % pääkaupunkiseudulla ja 1,9 % muissa suurissa kaupungeissa. Turussa nousua on ollut 8,9 %, Tampereella 2,1 % ja Oulussa hinnat ovat laskeneet -7,3 %.
Myyntiajat lyhenivät reippaasti rivi- ja omakotitaloissa pääkaupunkiseudulla
Huhtikuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa 97 päivää (maaliskuussa 94 pv), ja muualla Suomessa myyntiaika 114 päivää (maaliskuussa 118 pv). Rivitaloasunnoissa myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 86 päivää (maaliskuussa 106 pv) ja muualla Suomessa 110 päivää (maaliskuussa 105 pv). Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 114 päivää (maaliskuussa 142 pv) ja muualla Suomessa 144 päivää (maaliskuussa 151 pv).
Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin huhtikuussa keskimäärin 85 päivässä, kaksiot 95 päivässä ja kolmiot sekä neliöt 104 päivässä. Yksiöiden kaupanteko vei Espoossa 78 päivää Helsingissä 85 päivää ja Vantaalla 99 päivää. Kaksiot menivät myös nopeitten kaupaksi Helsingissä 88 päivässä, Vantaalla myynti vei 89 päivää ja Espoossa 133 päivää. Kolmiot ja neliöt myytiin nyt nopeitten Vantaalla 96 päivässä, Espoossa 102 päivässä ja Helsingissä 106 päivässä. Omakotitalot myytiin Vantaalla nopeitten 92 päivässä, Helsingissä 111 päivässä ja Espoossa 132 päivässä.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
- KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 8.5.2024 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
- KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.
- KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,6 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
- Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
- Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.
- Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää.
Kattavuusarvio
- Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin.
- Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot.
- KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta.
- Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä.
