Päähuomiot: Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti marraskuussa yhteensä 4 524 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (+11,5 % ed. vuosi) ja 174 kpl uudisasunnon myyntiä (-55,4 %), eli yhteensä 4 698 kpl asuntokauppoja mikä on 5,6 % enemmän kuin viime vuoden marraskuussa.
Edellisvuoteen nähden nousua kauppamäärissä oli pääkaupunkiseudulla noin viidenneksen enemmän (+19,6 %). Kaiken kaikkiaan käytettyjen asuntojen kauppamäärät suurissa kaupungeissa osoittivat viime vuoden marraskuun kauppamääriin verrattuna jopa voimakasta elpymistä. Tampereella kauppamäärien nousu oli voimakkainta, peräti 44,3 %. Kauppa kävi hyvin myös Turussa (+27,0 %), Helsingissä (+25,7 %) sekä Kuopiossa (+25,0).
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat marraskuussa keskimäärin 0,5 % pääkaupunkiseudulla ja 5,2 % muissa suurissa kaupungeissa lokakuuhun verrattuna.
Keskimääräiset myyntiajat pääkaupunkiseudun käytetyissä kerrostaloasunnoissa pysyi samana (92 pv) kuin lokakuussa ja muualla Suomessa lyheni 110 päivään. Omakotitaloissa myyntiajat pitenivät sekä pääkaupunkiseudulla (130 pv) että muualla Suomessa (134 pv).
”Käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat kääntyivät nousuun ja pk-seudun ulkopuolella myyntiajat laskuun. Omakotitalokaupassa myyntiajat pitenivät, mutta omakotitalojen kauppamäärät nousivat selvästi, mikä kertoo siitä, että pitkään myynnissä olleita omakotitaloista tehtiin marraskuussa kauppoja”, Tuomas Viljamaa analysoi.
”Hallituksen lokakuussa tekemä varainsiirtoveromuutos ja EKP:n päätös olla nostamatta ohjauskorkoja toivat lisää aktiivisuutta asuntokauppaan. Ensiasunnon ostajat lähtivät liikkeelle, mikä auttoi purkamaan asuntokaupan ketjuja. Asunnon ostoaikeet nousivat kuluttajien luottamustutkimuksessa. Loka–marraskuun taite voidaan nähdä asuntokaupan käännekohtana”, näkee Viljamaa.
”Kaikissa suurissa kaupungeissa tehtiin enemmän asuntokauppoja verrattuna viime vuoden marraskuuhun. Tampereella vanhojen ja uusien asuntojen kauppamäärät kasvoivat liki 30 prosenttia, Kuopiossa 23 prosenttia, Turussa yli 18 prosenttia ja Helsingissäkin noin 11 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.”
Jos kotitalouksien ostovoima jatkaa vahvistumistaan, inflaatio laskee nopeasti ja korkoennusteet jatkavat laskuaan, ensi vuoden asuntokauppa näyttää positiiviselta.
”Asuntohaaveiden toteuttaminen on ollut hyllyllä tämän vuoden aikana. Ensi vuosi näyttää näiden unelmien toteuttamiseksi houkuttelevalta. Asuntojen hinnat ovat laskeneet, varainsiirtoveroa on kevennetty, palkat nousussa ja korkoennusteet tulevat alaviistoon. Asuntoja on paljon tarjolla, joten ajankohta asunnon vaihdolle on otollinen”, Viljamaa sanoo.
Uudiskohdekauppa edelleen tahmeaa
Uudiskohteiden kaupassa kiinteistönvälittäjien kautta ei nähty vielä marraskuussa merkittävää piristymistä. Vantaalla ja Jyväskylässä myytiin uudiskohteitakin enemmän kuin vuosi sitten.
”Varainsiirtoveroihin kohdistuvat muutokset ovat lisänneet kiinnostusta, mutta se ei vielä merkittävästi näy asuntokaupassa. Hallituksen on kuitenkin syytä selvittää hallitusohjelman mukaisesti tarkasti varainsiirtoveron vaikutukset. Varainsiirtovero on syytä poistaa kokonaan haitallisena muuttoverona. Jo varainsiirtoveroon tehty kevennys lisää työn perässä muuttoa ja näkyy vahvempana työllisyytenä alueilla, joissa on työpaikkoja. Varainsiirtoveron poistaminen on siten myös järkevää työllisyyspolitiikkaa”, Viljamaa alleviivaa.
Asuntojen kauppamäärissä positiivisia käänteitä
Marraskuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 4 524 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (+11,5 % ed. vuosi) ja 174 kpl uudisasunnon myyntiä (-55,4 %), eli yhteensä 4 698 kpl asuntokauppoja mikä on 5,6 % enemmän kuin viime vuoden marraskuussa. Lisäksi myytiin 161 kpl loma-asuntoa, 81 kpl tontteja, sekä 360 kpl muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Marraskuun kokonaiskauppamäärä oli siten 5 300 kpl kohteita, mikä luku on 4,3 % viime vuoden 2022 marraskuun kauppamäärää suurempi. Kauppamäärä oli enää noin neljänneksen (-25,8 %) alle marraskuun viiden vuoden kappalemääräisen keskiarvon (luku, joka sisältää mm. korona-ajan huippumyyntivuodet).
Marraskuussa kaupaksi käyneistä käytetyistä asunnoista 2 267 kpl (+7,7 %) sijaitsivat kerrostaloissa ja 1 127 kpl (+13,0 %) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti piirun verran enemmän kuin rivitaloasuntoja, yhteensä 1 130 kpl, mikä tarkoitti kauppamäärien nousua tässä asuntotyypissä jopa 18,2 % edelliseen marraskuuhun verrattuna, ja vain noin kymmenyksen (-10,6 %) vähemmän kauppoja kuin viiden vuoden keskiarvo, johon, kuten jo mainittu, sisältyy myös koronavuosien omakotitalojen huippumyyntimäärät.
Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä marraskuussa 1 112 kpl käytettyä asuntoa, mikä on noin viidenneksen enemmän (+19,6 %) kuin viime vuoden 2022 marraskuussa, ja siten pääkaupunkiseudun kauppamäärät nousivat edustamaan 24,6 % koko Suomen kauppamääristä. Pk-seudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 304 kpl. Kauppamäärien nousua oli 7,8 % vuoden takaisesta. Muualla Suomessa tehtiin 3 108 kpl käytettyjen asuntojen kauppoja, mikä prosenteissa on 9,2 % enemmän verrattuna viime vuoden marraskuuhun, ja 68,7 % osuutta koko Suomen marraskuun käytettyjen asuntojen kauppamäärästä.
Suurissa kaupungeissa käytettyjen asuntojen kauppamäärät osoittivat viime vuoden marraskuun kauppamääriin verrattuna jopa voimakasta elpymistä. Tampereella kauppamäärien nousu oli voimakkainta, peräti 44,3 %, mikä tarkoitti 316 kauppaa, sekä 0,1 % suurempaa kauppavolyymiä kuin saman alueen viiden vuoden keskiarvo. Kauppa kävi hyvin myös Turussa (207 kpl, +27,0 %), Helsingissä (666 kpl, +25,7 %) sekä Kuopiossa (120 kpl, +25,0). Lisäksi pääkaupunkiseudulla Espoossa tehtiin 251 kauppaa (+14,6 %) ja Vantaalla 195 kauppaa (+7,7 %). Myös Oulussa (211 kpl, +8,8 %) ja Lahdessa (123 kpl, +7,0 %) nähtiin kaupan elpymistä, kuten myös Jyväskylässä, jossa jo lokakuun hyvä kauppavire johti hieman maltillisempaan marraskuun lukuihin, 130 kauppaan ja 4,0 % kauppamäärien nousuun vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna.
Yli puolessa maakunnista käytettyjen asuntojen kauppamäärät olivat marraskuussa hienoisen tai jopa voimakkaan kasvun polulla. Kauppamäärissä laskettuna kolmessa suurimmissa maakunnissa, Uudellamaalla (1 598 kpl, +18,5 %), Pirkanmaalla (549 kpl, +28,3 %) sekä Varsinais-Suomessa (445 kpl, 24,3 %) kauppojen määrän nousu viime vuoteen verrattuna oli merkittävä, mutta myös kauppamääriltään keskisuurissa maakunnissa Pohjois-Savossa (175 kpl, +22,4 %) ja Lapissa (127 kpl, +38,0 %) nähtiin kiihtyvää kauppaintoa. Kauppamäärissä pienimmässä (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) maakunnassa Keski-Pohjanmaalla kauppoja tehtiin 43 kpl, mikä on sama määrä kuin kaksi vuotta sitten 2021 ja 115,0 % enemmän kuin viime vuonna. Trendistä poikkeavat Etelä-Pohjanmaa (77 kpl, -26,7 %) sekä Etelä-Karjala (55 kpl, -23,6 %).
Uusien asuntojen myyntimäärissä vain Vantaalla ja Jyväskylässä myytiin enemmän uusia asuntoja kuin viime vuoden marraskuussa. Myyntitilastoihin tulleiden asuntojen kauppamäärät pysyivät edelleen poikkeuksellisen pieninä. Myyntitilastojen kärjessä oli Oulu 23 kappaleen asunnonmyynnillään.
Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousuun
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat marraskuussa keskimäärin 0,5 % pääkaupunkiseudulla ja 5,2 % muissa suurissa kaupungeissa lokakuuhun verrattuna. Oulussa nousua oli jopa 10,9 % edelliskuukauteen nähden, Turussa 6,7 % ja Tampereella 3,3 %.
Vuoden takaiseen marraskuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla -6,4 % ja muissa isoissa kaupungeissa -0,9 %. Tampereella laskua on tullut -4,1 % ja Turussa -1,0 %, mutta Oulussa hinnat ovat nousseet 2,9 %.
Myyntiajat pitenivät omakotitaloissa koko maassa
Marraskuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa pysyi samana kuin lokakuussa, 92 päivässä, ja muualla Suomessa myyntiaika lyheni 2 päivällä 110 päivään. Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika piteni pääkaupunkiseudulla 130 päivään (lokakuussa 111 pv) ja muualla Suomessa 134 päivään (lokakuussa 124 pv).
Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin marraskuussa keskimäärin 83 päivässä, kaksiot 86 päivässä ja kolmiot sekä neliöt 102 päivässä. Yksiöiden kaupanteko vei Vantaalla 75 päivää, Helsingissä 80 päivää ja Espoossa 114 päivää. Kaksiot menivät nopeitten 80 päivässä kaupaksi Helsingissä, Espoossa myynti vei keskimäärin 96 päivää ja Vantaalla 105 päivää. Kolmiot ja neliöt myytiin Helsingissä 99 päivässä, Vantaalla 102 päivässä ja Espoossa 111 päivässä. Omakotitalot myytiin Vantaalla 109 päivässä, Helsingissä 126 päivässä ja Espoossa 152 päivässä.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
*)KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
- KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 8.12.2023 (katsauksen päiväys).
- Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
- KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä. KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,6 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
- Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
- Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.
- Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää.
Kattavuusarvio
- Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin.
- Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot.
- KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta.
- Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä.
