Kiinteistönvälitysalan Keskusliitolle uusi hallitus
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton vuosikokouksessa 15.5.2020 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sp-Koti Oy:n toimitusjohtaja Jukka Rantanen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Huoneistokeskus Oy:n ja SKV Kiinteistönvälitys Oy:n liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa.
Kynät pois – kiinteistö- ja rakentamisala haastaa itsensä sähköiseen allekirjoittamiseen
“Laaja-alainen digiloikka vaatii koko KIRA-alaa koskettavia toimenpiteitä”, painottaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. RAKLI ja kahdeksan muuta merkittävää kiinteistö- ja rakentamisalan toimijaa lanseeraavat tänään 13.5. yhteistyössä #kynätpois-haasteen. Haaste tähtää alan toiminnan tehostamiseen sähköisen allekirjoittamisen avulla.
Lausuma energiatehokkuuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto suhtautuu myönteisesti hallituksen esityksen tavoitteisiin parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Myös käytännön kiinteistönvälitystoiminnassa nämä hallituksen esityksen tavoitteet tulevat korostumaan tulevaisuudessa.
Lausunto huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämistä koskevista ehdotuksista
Keskusliitto kannattaa huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämistä. Esimerkiksi täysin kattavaa tilastoa kauppahinnoista ei tällä hetkellä ole saatavilla, ja taloyhtiötieto on hyvin hajanaista. Välitysalan kannalta luotettavien taloyhtiötietojen saannin sujuvoittaminen on olennaisinta ja palvelee koko yhteiskunnan etua. Keskusliitto pitää erityisen tärkeänä tulevan huoneistotietojärjestelmän tietojen helppoa hyödynnettävyyttä ammattimaisessa toiminnassa.
Ohjeistus maakauppojen rajoittamiseen liittyvän lainsäädännön tuomiin muutoksiin
Lait eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta ja laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla astuvat voimaan 1.1.2020. Lakeja sovelletaan kiinteistöluovutuksiin (myös määräosien ja määräalojen luovutukset), jotka on tehty 1.1.2020 tai sen jälkeen.
Lausunto VM:n selvitykseen kotitalouksien velkaantumisesta
Keskusliitto katsoo, että tulosidonnainen enimmäisvelkakatto vaikuttaisi kielteisesti asuntokauppaan. Katto rajaisi mahdollisuutta oman asuntovarallisuuden kasvattamiseen erityisesti kasvukeskusten ensiasunnonostajille, pieni- ja keskituloisille ja tilaa tarvitseville perhekunnille. Rajoite kohtelisi asunnonostajia myös alueellisesti hyvin eri tavoilla. Taloyhtiölainojen rajoittaminen enimmäisvelkasuhteena taloyhtiöille ei saa merkitä rakentamisen hidastamista alueille, jonne suomalaiset haluavat muuttaa. Riittävä tarjonta on ainoa tehokas tapa ratkaista asumisen haasteet ja pitää asumisen hinta siedettävänä korkean kysynnän alueilla.