Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu. Saamiemme tietojen mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta on jokin aika sitten otettu välitysliikkeeseen yhteyttä, koska sen kohdeilmoituksissa on ollut yhdenvertaisuuslain vastaisia mainintoja (vuokralaista on haettu syrjivin perustein).
Kiinteistönvälittäjän käsikirjan uuteen versioon (2019) on lisätty osio yhdenvertaisuuslainsäädännöstä (11.3.3.). Sen mukaan vuokranantaja sekä välittäjä voivat arvioida ja valita vuokralaisen, mutta eivät syrjivin perustein. Vuokralaiselta voidaan luonnollisesti edellyttää maksukykyä ja muiden vuokrasuhteesta johtuvien velvoitteiden täyttämistä. Valintaa ei voi kuitenkaan perustaa esim. henkilön alkuperään, kansalaisuuteen, uskontoon tai vammaisuuteen.
Myös välittäjä syyllistyy syrjintään, jos hän hyväksyy toimeksiantajan asettamat syrjivät ehdot kuten sen, ettei vuokranantaja halua vuokrata asuntoa ulkomaalaistaustaiselle henkilölle tai romanille. Välittäjän tulee tarvittaessa informoida toimeksiantajaa syrjinnän kiellosta ja viime kädessä syrjiviä ehtoja sisältävän toimeksiannon vastaanottamisesta tulee kieltäytyä. Jos syrjivä ehto tulee vastaan toimeksiannon aikana, välittäjän tulee pyrkiä saamaan toimeksiantaja muuttamaan mielipiteensä tai viime kädessä purkaa toimeksiantosopimus.
Toimimalla edellä mainitulla tavalla välittäjä huolehtii omasta oikeusturvastaan ja välttyy mahdolliselta syrjintäepäilyltä ja siitä seuraavista oikeustoimista. Lain vastaisen syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys sekä toimeksiantajalta että välittäjältä. Jos välittäjä on työsuhteessa, on työnantajayritys hyvitysvastuullinen. Syrjinnän kohteella voi olla lisäksi oikeus vahingonkorvaukseen. Sekä toimeksiantaja että välittäjä, jotka toimivat asunnon välityksen yhteydessä syrjivästi, saattavat joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen (rikoslaki 11 luku 11 §).
