”Väestön ikääntyessä hissitalojen asunnoille on ymmärrettävästi enemmän kysyntää. Tutkimusta hissin vaikutuksesta asunnon arvoon ei kuitenkaan ole meillä aiemmin ollut. Tämä on erinomainen esimerkki Keskusliiton keräämän asuntokauppadatan jalostamisesta tiedoksi, joka tuo hyötyjä kaikille ja lisää asuntokaupan läpinäkyvyyttä”, kommentoi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään Hintaseurantapalveluun kerätään maanlaajuisesti hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä.Keskusliitolla on tiedot yhteensä noin 1,4 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. Keskusliiton asuntomarkkinadata on laajin saatavilla oleva asuntokauppatilasto ja Keskusliiton dataa tutkimuskäyttöön ovat aiemmin hyödyntäneet mm. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Ilmatieteen laitos.
Vanheneva väestö kasvattaa kysyntää hissillisille asunnoille – Suomessa vain puolet asuinkerrostaloista esteettömiä
Hissittömiä kerrostaloja rakennettiin Suomeen etenkin 1960- ja 70-luvuilla, ja valtaosa Suomen yli 18 000 hissittömästä kerrostalosta on kolmi- tai nelikerroksisia. Hissejä rakennetaan vanhoihin taloihin jälkiasennuksella vuosittain noin 100–200 kappaletta, ja hissiremontin kustannuksiin saa valtionavustusta. Taloyhtiö maksaakin tyypillisesti hissin jälkiasennuskustannuksista vain noin puolet.
”ARA:n myöntämän 45 prosentin hissiavustuksen lisäksi useat kaupungit myöntävät maksimissaan 20 prosentin avustuksen hissin jälkiasennukselle hissittömään taloon. Parhaassa tapauksessa taloyhtiölle jää siis maksettavaa vain 35 prosenttia hankkeen kustannuksista”, kommentoi Asumisen rahoitus- ja kehityskeskuksen (ARA) ylitarkastaja Suvi Apell.
Esa Immosen kesäkuussa 2020 Aalto yliopistossa hyväksytty pro gradu -tutkielma ”Lift Installation and Housing Prices” mukaan tulokset pienentävät riskiä tukipolitiikan hyväksikäytölle, koska kiinteistön arvonnousu ei todennäköisesti ylitä hissin asentamisen kustannuksia. Näin ollen tukipolitiikka näyttäisi olevan myös yhteiskunnan edun mukaista, sillä asukkaiden täytyy kokea myös merkittävää käyttöarvoa hissin asentamisesta.
Lisätietoja:
Annukka Mickelsson, toimitusjohtaja, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, annukka.mickelsson@kiinteistovalitysala.fi, 050 339 0963.
Suvi Apell, ylitarkastaja, ARA, suvi.apell@ara.fi, 029 525 0810
Anna Tiri, liiketoimintajohtaja, KONE Hissit Oy, , anna.tiri@kone.com 040 515 4264
Liite 1. Lisätietoa:
- Hissin jälkiasentaminen taloyhtiöön nostaa Suomessa asunnon arvoa keskimäärin 2 %, mutta kuntakohtaista vaihtelua esiintyy, esimerkiksi Oulussa yli 6 %.
- Hissillisen asunnon myyntiaika on keskimäärin 5 % lyhyempi kuin hissittömän.
- Asunnon arvonnousu vaihtelee kerroksittain ja esimerkiksi neljännessä kerroksissa asuvalle asunnon arvonnousu on keskimäärin yli 4 %, kun taas ensimmäisessä kerroksessa, ilman hissin tuomaa esteettömyyshyötyä, arvonnousu on lähellä nollaa.
- Hissin puute karkottaa ostajista ikääntyvät ihmiset, jotka etsivät asuntoa loppuiäkseen. Hissittömiä taloja välttelevät myös monet lapsiperheet.
- Hissien jälkiasennuksiin myönnetään valtion tukea 45 % (ARA). Tämän lisäksi kunnat saattavat myöntää erillistä tukea 0–20 %.
- Asuntojen arvonnousu kattaa merkittävän osan hissiremontin kustannuksista (noin 50%), mutta ei kokonaan. Näin ollen subventoituja ja yhteiskunnalle turhia jälkiasennushissejä ei todennäköisesti rakenneta.
- Jälkiasennushissille on vaikeaa laskea jälleenmyyntiarvon lisäksi syntyvää käyttöarvoa, mutta arvion mukaan tehostettu palveluasuminen maksaa kunnille jopa yli 300 000 euroa per henkilö.
