Myyjä ja välitysliike solmivat toimeksiantosopimuksen osakkeiden nrot XX ja nrot YY myynnistä, jotka oikeuttavat hallitsemaan 75 m2 kerrostalohuoneistoa ja 34 m2 työtilaa. Tarjouksentekijät tekivät 25.3.2013 osakkeista nrot XX 400.000 euron ostotarjouksen, jonka vakuudeksi maksettiin 15 000 euron käsiraha välitysliikkeen asiakasvaratilille. Kaupanteon piti olla 4.4.2013. Tarjouksentekijät vetäytyivät kaupasta 2.4.2013, koska heidän saamansa käsityksen vastaisesti työtilaa ei voinutkaan muuttaa asunnoksi tai käyttää asuntona. Välitysliike palautti käsirahan tarjouksentekijöille. Myyjä myi 30.9.2013 osakkeet 380 000 euron velattomalla kauppahinnalla toisille ostajille. Asiassa oli riitaa siitä, olisiko välitysliikkeen tullut maksaa käsiraha toimeksiantajalle ja onko toimeksiantajalle syntynyt taloudellista vahinkoa ylimääräisistä yhtiövastikkeista sen vuoksi, että välitysliike laiminlöi noudattaa hyvää välitystapaa.
Myyntiesitteessä huoneistoa markkinoitiin seuraavasti: ”3h+k+kph/s+työtila/liikehuone (yhtiöjärjestyksen mukaan 3h+k+s (+ak+0,5), 109 m2. Esittelytekstissä todettiin lisäksi, että huoneistoon kuuluu alakerrassa oleva työtila, josta voit muotoilla itsellesi tarpeita vastaavan tilan. Esitteen mukaan myytävät osakkeet ovat nrot XX. Yhtiöjärjestyksen mukaan huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat nrot XX ja huoneiston huoneluku on 3h+k+s (+ak+0,5) ja pinta-ala 75 m2. Edelleen työtilan hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat nrot YY. Työtilan käyttötarkoitus on työtila ja pinta-ala 34 m2.
Ensimmäinen 400 000 euron ostotarjous koski ainoastaan osakkeita nrot XX eli asuinhuoneistoa. Kauppakirjaluonnoksesta oli kuitenkin pääteltävissä, että todellinen tarkoitus on ollut tehdä ostotarjous sekä huoneiston että työtilan osakkeista. Välitysliikkeen edustaja ei siten huolehtinut siitä, että ostotarjous sisältää maininnan työtilan osakkeista. Lautakunta katsoi, että välitysliike oli tältä osin menetellyt hyvän välitystavan vastaisesti. Tältä osin toimeksiantajalle ei kuitenkaan syntynyt vahinkoa.
Välitysliike myönsi, että se oli ilmoittanut ensimmäisille tarjouksentekijöille, ettei yhtiöjärjestyksessä ole rajoitettu työtilan käyttöä, joten sen vuokraaminen liiketilaksi tai alivuokra-asunnoksi pitäisi olla mahdollista. Lautakunta katsoi, että välitysliike oli tältä osin antanut tarjouksentekijöille virheellistä tietoa ja oli siten menetellyt hyvän välitystavan vastaisesti. Koska tarjouksentekijät saivat virheellistä tietoa kaupan kohteesta, oli heillä oikeus vetäytyä kaupasta. Siten välitysliikkeen on tullut palauttaa myös tarjouksentekijöiden maksama käsiraha. Välitysliikkeen menettelystä ei siten tältä osin aiheutunut toimeksiantajalle vahinkoa.
Lautakunta piti varsin todennäköisenä, että asunnon myynti tarjouksen peruuntumisen vuoksi viivästyi. Koska peruuntuminen johtui välitysliikkeen huolimattomuudesta, oli toimeksiantajalla oikeus saada vahingonkorvausta yhtiövastikkeista. Lautakunta arvioi vahingon määräksi kohtuuden mukaan tässä tapauksessa 3 000 euroa vaadittuine korkoineen.
