Korkein hallinto-oikeus on 8.3.2022 julkaissut päätöksensä ns. vuokratuoli-kysymyksessä, jossa kiinteistönvälitysketju on tehnyt välitystehtäviä tehneen henkilön kanssa yhteistyösopimuksia, joiden perusteella välittäjät saavat käyttää hyväkseen ketjun lanseeraamaa kiinteistönvälityskonseptia yhteistyösopimuksessa määritellyin ehdoin. Yhteistyösopimus ei ollut työsopimus. Yhteistyösopimuksen mukaan välittäjänä toimiva luonnollinen henkilö ei ole työsuhteessa välitysliikkeeseen eikä työsopimuslaki sovellu välittäjän ja välitysliikkeen sopimussuhteeseen. Välittäjä on toiminut konseptin mukaisena palvelujen tarjoajana itsenäisenä välittäjänä välitysliikkeen nimissä. KHO:n päätös saattaa voimaan aluehallintoviraston aiemmin antaman varoituksen välitysliikelain vastaisesta toimimisesta. Päätös on syntynyt äänestyksen tuloksena.
Korkein hallinto-oikeus on todennut päätöksessään, että välitysliikelaissa tarkoitettu toiminta on erityisesti säänneltyä toimintaa, jota saa harjoittaa vain laissa säädetyin tavoin välitysliikkeeksi rekisteröity yksityinen elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö. Välitysliikkeen vastaavalle hoitajalle säädetty velvollisuus huolehtia välitystoiminnan lainmukaisuudesta edellyttää, että vastaavalla hoitajalla on oltava todellinen ja välitön mahdollisuus ohjata ja valvoa toimintaa sekä puuttua siinä ilmeneviin epäkohtiin.
Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että välitysliikelaissa viitatulla palveluksessa olemisella tarkoitetaan välitysliikkeeseen työsuhteessa olevia ja liikkeen johtoon kuuluvia henkilöitä. Välitysliikkeen ulkopuolisina sopimuskumppaneina välitystehtäviä itsenäisesti suorittavien henkilöiden ei katsota olevan säännöksessä tarkoitetulla tavalla välitysliikkeen palveluksessa eikä tällaiseen henkilöön rinnastettavissa. Välitystehtäviä ei ollut mahdollista antaa muiden kuin välitysliikkeen palveluksessa olevien suoritettaviksi.
KHO:n ratkaisu löytyy kokonaisuudessaan täältä.