Yksityisten suomalaisten kuluttajien reagointi näkyy nyt myös asuntomarkkinoilla. Ulkomaisten sijoitusyhteisöjen päätöksentekoon vaikuttavat maariskin näkymät.

Epävarmuus rauhoittaa asuntokauppaa  

Yleinen näkemys jäsentemme keskuudessa on, että Ukrainan sota lisää epävarmuutta, joka hidastanee asuntokauppaa. Voimakasta hintojen laskua ole näköpiirissä kuitenkaan ole näköpiirissä. Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantasen mukaan hengähdystauko asuntomarkkinoillamme on luonnollinen seuraus suomalaisia yleisesti järkyttävästä tilanteesta.

Kysynnän hiipuminen hillinnee myös asuntojen hintojen nousua. Asuntomarkkinat ovat kuitenkin yleisesti varsin vakaat, ja sodan voimakkaimmat vaikutukset suuntautuvat muille sektoreille. Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä huomioi viime viikon Pulssi-katsauksessaan, että asuntomarkkinoiden vakaus johtuu suurelta osin Suomen asuntomarkkinoiden vahvasta tarveohjautuvuudesta: ”Syntymät, kuolemat, yhteen muuttamiset ja eroamiset, työpaikka-alueen vaihtumisten ja varallisuusasemassa tapahtuvien muutosten lisäksi, ovat edelleen asuntokaupan keskeisimmät ajurit”.

Vertailukohtaa sodan aiheuttaman epävarmuudelle voi hakea koronakriisin tuomista muutoksista. Erityisesti OP Koti painottaa yhtymäkohtia koronapandemiaan ja uskoo lausunnossaan markkinoiden nopeaan elpymiseen. Koronakriisin ensimmäisinä kuukausina vuoden 2020 keväällä kysyntä asuntomarkkinoilla sukelsi voimakkaasti, mutta palautui pian edellisiin lukemiin ja ylikin, kun alun epävarmuus alkoi hälvetä. Jos sota ei laajene tai pitkity, jäävät sodan vaikutukset lyhytaikaisiksi. Sp-Koti nostaa myös esiin yhtymäkohtia mm. koronapandemiaan sekä myös vuoden 2001 syyskuun terroritekoihin, jolloin asuntomarkkinat pysähtyivät täysin kahdeksi viikoksi, mutta palasivat nopeasti ennalleen. Merkittävin vaikutus pitkällä ajanjaksolla tulee olemaan Suomen Venäjä-suhteen kehittymisellä.

Erityisen huomion kohteena onkin tilanne Kaakkois- ja Itä-Suomessa, missä on Suomen Kiinteistönvälittäjien tuoreen jäsenkyselyn mukaan venäläiset ostajat ja myyjät ovat vilkastuttaneet markkinaa. Ostajia on ollut liikkeellä tavanomaista enemmän jo ennen maaliskuun alkua, ja nyt monet venäläiset ovat kyselyn mukaan realisoimassa omistuksiaan saadakseen käyttövaroja kurjistuvaan taloustilanteeseensa.

Kustannuksissa nousupaineita

Energian ja raaka-aineiden tuonti on vaikeutumassa. Tämä aiheuttaa pitkäkestoista haittaa niille yrityksille, joille tuontiraaka-aineiden ja -energian käyttö on ollut merkittävä osa liiketoimintaa. EU on kuitenkin jo aloittanut valmistelun elvyttävien toimien säätämiseksi. Investointeja on erityisesti odotettavissa omavaraisuuden ja puolustuskyvyn lisäämiseksi. Monelle yritykselle ja työntekijälle kriisi on siis mahdollisuus, eivätkä kriisin kokonaisvaikutukset työllisyyteen ole yksiselitteisesti negatiiviset.

Asumisen ja energian hinnannousu on kuluttajille näkyvä seuraus sodasta. Tämä vaikuttanee osaltaan tuleviin asumisvalintoihin ja kysynnän kohdistumiseen. Palveluiden läheisyyden ja asuntojen energiatehokkuuden merkitys tulee siis tulevaisuudessa korostumaan.

Vaikutus korkoihin

Rahoitusmarkkinoilla on ollut vahva konsensus siitä, että vuodelle 2022 oli ennustettavissa selvää korkojen nousua. Korkojen nousupaine ei ole kadonnut kriisin myötä, sillä inflaatio pakottanee EKP:n kiristämään rahapoliittista linjaansa.

Energian ja raaka-aineiden kallistuminen voi kiihdyttää inflaatiota. Ukrainan sota kuitenkin hidastanee korkojen nousua, jotta iskut taloudelle eivät kasaannu. Asuntovelalliselle tämä tarkoittaa odotettua hillitympää lainakulujen nousua lyhyellä tähtäimellä, mutta todennäköistä lainakulujen nousua keskipitkällä aikavälillä.

Aiheeseen liittyvää