Kuluttajien keskinäiset kaupat päätyvät lähes kahdeksan kertaa useammin riidan aiheeksi ja suositellut korvaussummat ovat yli puolitoistakertaisia välittäjävetoisiin kauppoihin verrattuna. Suurin kompastuskivi on myyjien tiedonantovirheet.
Kiinteistönvälitysalalle on viime vuosina tullut useita itsepalvelualustoja, joilla palveluntarjoajat houkuttelevat kuluttajia välittämään itse asuntojaan. Näissä keskeistä on asunto- tai kiinteistönkaupan tekninen onnistuminen ja sinänsä nämä toimivat tässä tarkoituksessa oletettavasti hyvin. Virheet asunto- ja kiinteistökaupassa ovat kuitenkin harvoin teknisiä. Sen sijaan ne liittyvät useimmiten tiedonantovirheisiin erityisesti tilanteissa, joissa on kyse hinnanalennus- tai vahingonkorvausvaateesta. Näiden ongelmien vähentämisessä kiinteistönvälittäjien rooli on ratkaiseva. Tämä oli myös selvityksen keskeinen lopputulos.
Selvityksen perusteella voidaan yksiselitteisesti todeta, että asunto- ja kiinteistökauppojen riitoja voidaan vähentää ja osapuolten asemaa parantaa, kun sekä myyjällä että ostajallakin on kiinteistönvälittäjä tai välitysalan asiantuntija päätöksenteon tukena. Sen lisäksi, että ostajan ja myyjän asema paranee, mikäli turhat riidat saadaan karsittua pois, olisi tällä myös yhteiskunnallisesti merkitystä. Turhien ja vältettävissä olevien riitojen suuri määrä kuormittaa kuluttajariitalautakuntaa, vie voimavaroja muiden riita-asioiden käsittelyltä, pitkittää käsittelyaikoja ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.
Kiinteistökaupoissa suurimmat virheet olivat reklamaatioaikojen laiminlyöntien suuri määrä ja karkeus. Ostajilla oli usein väärä käsitys kiinteistön kunnosta. Ostaja ei usein myöskään käytä aikaa tutustuakseen ennen kaupantekoa kohteesta tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin. Osassa tapauksista virheet olivat olemassa ja havaittavissa jo kaupantekovaiheessa, mutta ostaja on jättänyt ne huomiotta. Tuntematonta on se, ettei myyjillä ole velvollisuutta kiinnittää ostajien huomiota elinkaaren päässä oleviin järjestelmiin.
Asunto-osakeyhtiön osakkeiden kaupoissa virheet ovat osittain samanlaisia. Asiakirjavirheitä on näissä kuitenkin enemmän kuin kiinteistönkaupoissa. Kunnossapitovastuun jakautuminen on usein tuntematon asia niin myyjälle kuin ostajallekin.
Keskimääräinen suositus kuluttajien välisessä asunto- ja kiinteistökauppariidassa oli 8 425 euroa kun se välittäjäkaupoissa oli noin 5 000 euroa. Kuluttajalle voi selvityksen mukaan tulla vaikeuksia saada kuluttajavastapuolelta kuluttajariitalautakunnan suosituksen mukaista hyvitystä. Suositusratkaisu voi tulla vasta viidenkin vuoden päästä kaupanteosta, eikä myyjällä välttämättä ole enää maksuvaraa tai myyjää ei löydy.
”Vilkkaan asunto- ja kiinteistökauppakauden jälkeen on erityisesti omin päin tehtyjen kauppojen osalta odotettavissa oikeusjutturuuhkaa, jollei hankkimaansa asuntoon ole tutustunut huolella ennen hankintaa”, ennakoi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson. ”Kaupanteon nopeus ei useinkaan ole onnistumisen mitta, vaan näin merkittävän kokoisissa hankinnoissa tulisi malttaa, jotta henkilökohtaiset riskit saa kunnolla kartoitettua”, jatkaa Mickelsson. ”Asiansa osaava kiinteistönvälittäjä on ulkopuolinen ja vastuullinen tuki onnistuneille kaupoille”.
Lisätietoja:
Annukka Mickelsson
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja
050 3390 963
annukka.mickelsson@kiinteistonvalitysala.fi
