Asuntomarkkinat

Viime päivinä on keskustelu julkisuudessa rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä, jota on valmisteltu EU-tasolla jo pitkään.

Eduskunta vahvisti uutta sääntelyä asuntorahoitukseen helmikuussa. Tasavallan presidentti vahvisti lait 16. helmikuuta.

Helmikuussa asuntojen kauppamäärät kasvoivat suhteessa tammikuuhun. Tämä on lupaava merkki, sillä myös hinnat vanhoissa kerrostaloasunnoissa nousivat hieman.

Omistusasuntolainojen korkovähennysoikeudesta luovuttiin pitkällä aikajänteellä kokonaan. 2010-luku oli historiallisesti tarkasteltuna erikoinen nolla- ja miinuskorkojen ajanjakso, joten korkovähennysoikeudesta luopuminen osui sopivaan ajankohtaan. Asumisen verojärjestelmän kehittämistä pitää jatkaa, ja seuraavaksi vuorossa on monin tavoin haitalliseksi todettu varainsiirtovero.

Tammikuun asuntokauppamäärät jäivät viiden vuoden keskiarvoon nähden -42,1 % alemmalle tasolle. Uusien asuntojen kauppa oli heikkoa (-82,1 %), käytettyjen asuntojen kauppamäärissä keskimääräinen lasku oli maltillisempaa -34,9 %. Myyntiajat pitenivät jonkin verran joulukuusta, eniten omakotitaloissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hinnat ovat madaltuneet koronahuuman jälkeen vuodenvaihteen 2019–2020 tasolle, mikä on etenkin ensiasunnon ostajien etu.

Vuoden 2022 alussa asuntokauppaa taottiin lähes edellisen huippuvuoden tahtiin, mutta kesän jälkeen myyntimäärät kääntyivät laskuun, joka syveni neloskvartaalissa. Hinnat nousivat keväällä huippulukemiin, sitten kiepsahtivat laskuun syys–lokakuussa tasaantuen loppuvuodesta. Asuntojen myyntiajat nopeutuivat kesää kohti, sitten tasaantuivat ja loppuvuonna hieman pidentyivät. Uudisasuntojen kuluttajamyynti oli huomattavasti edellisvuosia pienemmällä tasolla.

Alkukesästä alkanut laskeva hintakehitys katkesi marraskuussa pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Turussa kääntyen lievään nousuun lokakuuhun verrattuna. Myös muissa isoissa kaupungeissa hintojen lasku hidastui. Asuntojen myyntiajat ovat edelleen suhteellisen nopeita.

Asuntojen myyntiajat pysyivät lokakuussa melko lähellä syyskuun keskimääräisiä aikoja. Omakotitalot käyvät edelleen selvästi nopeammin kaupaksi kuin alkuvuodesta. Asuntojen kauppahinnoissa ei myöskään nähty äkkiliikkeitä; eniten laskua hinnoissa oli pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Kauppamäärät supistuivat lokakuussa selvästi, mutta vilkkaan alkuvuoden ansiosta tammi–lokakuun lukemat ovat lähellä viiden vuoden keskiarvoa.

Vanhojen asuntojen kauppa kannatteli alkuvuonna koko asuntokauppaa ja korvasi pienentynyttä uudiskohteiden myyntiä. Kokonaisuudessa asuntokauppa oli alkuvuonna samalla tasolla kuin vuosien 2017–2020 vastaavana ajankohtana, vaikka rakenne painottui nyt enemmän vanhojen asuntojen kauppaan. Koko vuoden tuloksen ratkaisee, miten kauppa kehittyy vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Vanhojen asuntojen myyntimäärät laskivat elokuussa jonkin verran ennätyksiä rikkoneen huippuvuoden 2021 elokuusta. Uusissa asunnoissa myyntimäärien lasku oli merkittävä. Pitkällä viiden vuoden aikavälillä myyntimäärät kokonaisuudessaan lähestyivät vuoden 2018 tasoa. Asuntojen myyntiaikojen lyheneminen taittui koko maassa. Myös hinnoissa oli laskua, mutta se oli maltillista. Loma-asunnoissa kauppa rauhoittui sekä edellisvuoteen että alkukesään verrattuna.

Vanhojen ja uusien asuntojen myyntimäärät laskivat heinäkuussa keväästä ja alkukesästä jonkin verran. Pitkällä seitsemän vuoden aikavälillä asuntokauppoja taottiin silti tammi–heinäkuussa toiseksi eniten vuoden 2021 huippulukujen jälkeen. Omakotitalojen keskimääräiset myyntiajat lyhenivät selvästi koko Suomessa. Asuntojen hinnat pysyttelivät edelleen pääasiassa korkealla tasolla, ja loma-asunnoissa kauppa kävi kuukausitasolla tarkasteltuna vilkkaasti.