Asunnon vaihdon tarve jatkaa pitkää trendiä

Tammi-huhtikuussa myytiin kiinteistönvälittäjien ja rakennusliikkeiden kautta yhteensä 27 876 asuntoa. Kasvua oli viimeisen viiden vuoden keskiarvoon nähden noin 28 %. Vuoden 2020 poikkeuskevään vuoksi tätä vuotta on nyt järkevämpää verrata viimeisen viiden vuoden keskiarvolukuihin, joissa näkyy muuttunut kiinnostus ja kasvaneet mahdollisuudet asunnon vaihtoon, kiteyttää Annukka Mickelsson, Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja.

Vanhojen asuntojen kasvu jakautui melko tasaisesti kerrostalo- ja rivitaloasuntojen sekä omakotitalojen kesken. Kaikissa näissä kasvua tapahtui viimeisen viiden vuoden keskiarvoon nähden noin 27 %. Uudistuotannon osalta päästiin yli 30 % kasvulukuihin kerrostaloasuntojen osalta, kun taas rivitaloasuntojen kauppamäärien kasvu oli noin 15 % luokkaa viimeisen viiden vuoden keskiarvoihin verrattuna.

Uudisrakentaminen kasvattaa erityisesti suuria kaupunkeja

Suurten kaupunkien osalta kauppamäärät kasvoivat kahden vuoden takaiseen tammi-huhtikuuhun verrattaessa eniten Espoossa 54 % ja Jyväskylässä 38 %. Pienintä kasvu oli Turussa 14 % ja Lahdessa 17 %. Espoon kasvaneiden kauppamäärien takana on valtavasti kasvanut uudistuotannon myyntimäärä. Siinä missä vuonna 2019 Espoossa myytiin tammi-huhtikuussa 335 uutta asuntoa, vastaavana ajankohtana tänä vuonna myytyjä uusia asuntoja oli 775. Prosentuaalisesti muutos on 131 % suuruinen. Myös Helsingissä ja Tampereella uudistuotannon myyntimäärät kasvoivat paljon, kun taas muualla kasvun veturina toimi vanhojen asuntojen vilkastunut kauppa. Kasvukeskusten ulkopuolella ja pienemmillä paikkakunnilla on syytä tarkastella uudisrakentamisen rahoitusmahdollisuuksia, jos halutaan edistää tasaisempaa rakentamista maan eri kolkilla, Annukka Mickelsson huomauttaa.

Valmius tehdä kauppoja nopeuttaa myyntiä

Asuntojen myyntiajat ovat olleet loivassa mutta tasaisessa laskussa vuoden alusta saakka. Sama trendi on havaittavissa niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin Suomessa ja koskien sekä kerrostaloasuntoja että pientaloja. Ostajat ovat aiempaa valmiimpia tarttumaan tilaisuuteen nopeasti. Lyhin keskimääräinen myyntiaika on pääkaupunkiseudulla myynnissä olevalla kerrostaloasunnolla, jonka myyntiaika on noin 52 päivää. Muualla Suomessa kerrostaloasunnosta tehdään kaupat keskimäärin kolmessa kuukaudessa. Vanhalle omakotitalolle keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 99 päivää ja muualla Suomessa 133 päivää.

Asuntojen hinnoissa nousu on volyymin kasvua loivempaa

Asuntojen hinnat eivät ole nousseet samassa suhteessa kuin asuntokaupan volyymi. Hinnat ovat kuitenkin kohonneet vuoden alkuun nähden kaikissa suurimmissa kaupungeissa, vaikka viimeisen kuukauden aikana hinnat kääntyivät ainakin väliaikaiseen laskuun pääkaupunkiseudulla 2,2 % sekä Turussa 1,4 %. Vuoden alkuun nähden näissä kahdessa kaupungissa ollaan hintojen osalta kuitenkin noin 1–2 % kasvussa. Kovin kasvu tapahtui Tampereella, jossa vanhojen osakehuoneistojen hinnat nousivat maaliskuusta 5,6 %, mikä on jatkumoa Tampereen alkuvuoden hintakehitykselle.

Koko alkuvuoden aikana hinnat nousivat Tampereella 9,4 %. Vuoden alkuun nähden Oulussa hinnat nousivat jopa 13,5 %, mutta Oulun osalta hintatilastoissa tapahtuu jonkun verran satunnaisvaihtelua, joka selittää osaltaan suurta kasvulukua. Esimerkiksi kuun takaiseen hintatasoon nähden, Oulussa hinnat olivat kasvaneet vain prosentin verran. Muut Suomen suuret kaupungit asettuvat keskimäärin edellä mainittujen kaupunkien välimaastoon niin yhden kuukauden kuin neljänkin kuukauden kasvulukujen osalta. Muihin pohjoismaihin verrattuna hintojen muutokset ovat Suomessa maltillisia.

Lisätietoja
Annukka Mickelsson
Toimitusjohtaja
p. 050 339 0963