Selostusliite on keskeinen osa toimeksiannon hoitamista ja iso tietopaketti välittäjälle, eikä sen merkitystä tule väheksyä. KVKL:n lakivaliokunta on laatinut lomakkeesta mallin, jossa on huomioitu kattavasti toimeksiannon hoitamisen kannalta keskeiset seikat. Kyseinen mallipohja on laajasti käytössä myös välitysjärjestelmissä.
Hyvän välitystavan ohjeen mukaisesti välittäjän tulee käydä selostusliitteen sisältö ja sen merkitys läpi toimeksiantajan kanssa ennen asiakirjan allekirjoittamista tai muuta vahvistamista. Koska kyseessä on nimenomaan asiakkaan haastattelu, täytetään selostusliite yhdessä asiakkaan kanssa. Tämä tapahtuu käytännössä joko läsnä paikan päällä tai esimerkiksi puhelimitse siten, että toimeksiantaja kertoo ja välittäjä kirjaa tiedot ylös toimeksiantajan antamien tietojen perusteella. Tarkoitus ei siis ole, että asiakas täyttää tiedot yksin. Jos toimeksiantaja ei jotain tiedä, tehdään esimerkiksi merkintä “ei tiedossa” tai “?”. Selostusliitteestä tulee ilmetä, että kaikki selostusliitteessä olevat kohdat on käyty toimeksiantajan kanssa läpi. Mitään kohtaa ei siis jätetä tyhjäksi, vaan jokaiseen kohtaan tehdään jokin merkintä.
Toimeksiantaja on aina ensisijainen tietolähde eikä tarkoituksena ole, että selostusliitteeseen lähdetään kokoamaan tietoja monesta eri lähteestä. Mikäli selostusliitteellä kuitenkin on jostain muustakin lähteestä saatuja tietoja, tulee siitä ilmetä, että ko. tieto ei ole toimeksiantajan antamaa. Asiakkaan antamat tiedot on siis selkeästi erotettava mahdollisesta muusta lähteestä tulleista tiedoista. Käytännössä esimerkiksi välitysjärjestelmästä saattaa tulla automaattisesti jotain tietoja tai välitysjärjestelmästä on mahdollista viedä suoraan tiettyjä tietoja selostusliitteelle kuten yhtiön perustiedot. Näissä tilanteissa selostusliitteeseen tulee kirjata selkeästi, että ko. tiedot on otettu suoraan välitysjärjestelmästä eivätkä ne ole toimeksiantajan antamia tietoja.
Lopuksi haluan nostaa vielä erityiseen tarkasteluun seuraavat kohdat selostusliitteestä:
- Onko toimeksiantajan tiedossa joitain vikoja tai vahinkoja, kuten kosteusvaurio? Tämä koskee myös vanhempia jo korjattuja vahinkoja. Jos on, välittäjän on pyrittävä hankkimaan tarkempaa selvitystä (esimerkiksi mahdolliset vahinkokartoitusraportit, kosteusmittauspöytäkirjat tai urakoitsijan kanssa solmittu urakkasopimus korjauksista). Keskeistä on, mitä nämä vahingot ovat, onko korjaukset tehty, milloin ne on tehty, kuka ne tehnyt ja miten ne on tehty.
- Toimeksiantajan tekemät korjaus- ja muutostyöt: onko tällaisia tehty, onko niistä ilmoitettu asianmukaisesti taloyhtiölle, onko töille haettu tarpeen vaatiessa rakennuslupa ja onko loppukatselmus tehty hyväksytysti? Rakennuslupaan ja loppukatselmukseen liittyen mainittakoon erityisesti kohteet, joissa käyttöullakko on muutettu jälkikäteen asuintilaksi.
