Päähuomiot, data päivitetty 10.5.2024:
- Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin toukokuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 173 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (-2,34 % % ed. vuosi) ja 115 kpl uudisasunnon myyntiä (-45,24 %), eli yhteensä 4 288 kpl asuntokauppoja (-4,35 %).
- Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat toukokuussa keskimäärin 0,6 % pääkaupunkiseudulla ja laskivat -2,3 % muissa suurissa kaupungeissa huhtikuuhun verrattuna.
- Keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa lyheni viidellä päivällä 92 päivään, ja piteni muualla Suomessa kolmella päivällä 117 päivään huhtikuuhun verrattuna.
”Asuntojen hinnat ovat pysyneet vakaina vuoden alusta alkaen. Pääkaupunkiseudun käytettyjen asuntojen hinnat ovat vuoden alusta nousseet 1,2 prosenttia ja laskeneet vuoden takaiseen verrattuna 6,2 prosenttia”, Viljamaa sanoo.
Toukokuussa nähtiin esimerkiksi omakotitalojen myyntiajoissa selkeää laskua. Isommat perheille sopivat asunnot liikkuvat edelleen asuntomarkkinoilla verrattain nopeasti.
”Asuntonäytöillä on käynyt keväällä runsaasti ihmisiä. Kiinnostusta on, mutta päätöksenteko kestää edelleen pitkään. Kuluttajien ostovoima on kehittynyt positiivisesti tämän vuoden aikana, ja korontarkistuspäivät tuovat jo nyt lisää liikkumavaraa kotitalouksien talouteen. Kuluttajien luottamuksen kasvu tarvitsee vielä lisää vahvistavia signaaleja. Kuukausittaisten lainaerien pieneneminen lisää perheiden liikkumavaraa toteuttaa myös mahdollisia asuntohaaveita”, Viljamaa sanoo.
”EKP:n ohjauskorkojen lasku ei odotetusti tuonut euriboreihin suurempia muutoksia, mutta koroissa on edelleen laskeva trendi. Parhaat asuntokaupat tehdään laskeviin korkoihin, ja asuntosijoittajat ovat kevään myötä hieman aktivoituneet verrattain pitkän hiljaiselon jälkeen. Tämä näkyy erityisesti pienten asuntojen ja uudiskohteiden kaupassa.”
Asuntojen hinnoissa suurin korjausliike lienee jo nyt nähty.
”Erityisesti Lahdessa, Tampereella ja Oulussa asuntokauppa on alkuvuoden aikana ollut vilkkaampaa kuin viime vuonna. Pääkaupunkiseudun asuntokauppa on edelleen ollut viime vuotta vaimeampaa”, toteaa Viljamaa.
Muissa Pohjoismaissa asuntokauppa on jo lähtenyt alkuvuoden aikana selkeään kasvuun.
”Suomi tulee varmuudella perässä, mutta tarvitsisimme kipeästi kasvua myös talouteen, jotta myös asuntokauppa piristyisi voimakkaammin. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole omistusasuntolainojen korkovähennysoikeutta, mikä osittain selittää sitä, että asuntokauppa on piristynyt muissa Pohjoismaissa nopeammin”, Viljamaa huomioi.
Kauppamäärissä eniten suhteellista nousua Lahdessa
Toukokuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 4 173 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (-2,34 % ed. vuosi) ja 115 kpl uudisasunnon myyntiä (-45,24 %), eli yhteensä 4 288 kpl asuntokauppoja (-4,35 %). Lisäksi myytiin 313 kpl loma-asuntoa, 88 kpl tontteja, sekä 308 kpl muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Toukokuun kokonaiskauppamäärä oli siten 4 997 kpl kohteita, mikä on -4,46 % viime vuoden 2023 toukokuun tason ja -29,2 % viiden vuoden kappalemäärisen keskiarvon.
Toukokuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 2 087 kpl (-3,96 % ed. vuosi, -23,0 % 5 v ka) sijaitsivat kerrostaloissa ja 1 109 kpl (2,59 % ed. vuosi, -17,5 % 5 v ka) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 977 kpl (-4,12 % ed. vuosi, -25,5 % 5 v ka).
Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä toukokuussa 882 käytettyä asuntoa, mikä on -12,4 % viime vuoden 2023 toukokuun ja -42,2 % kahden vuoden takaisen toukokuun kauppamääristä. Pääkaupunkiseudun kauppamäärät olivat 21,1 % koko Suomen kauppamääristä. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 274 kpl, ja kauppamäärät olivat 4,2 % vuoden takaista suuremmat, mutta -25,7 % kahden vuoden takaiseen verrattuna. Muualla Suomessa tehtiin 3 017 kpl käytettyjen asuntojen kauppoja, mikä on 0,5 % enemmän kuin viime vuoden toukokuussa, ja -22,5 % kahden vuoden takaiseen verrattuna. Muun Suomen osuus koko maan toukokuun kauppamäärästä oli 72,3 %.
Suurissa kaupungeissa käytettyjen asuntojen kauppamäärät olivat viime vuoden toukokuun kauppamääriin verrattuna -5,4 %, kahden vuoden takaisiin kauppamääriin -32,7 %. Suurista kaupungeista eniten prosentuaalisesti oli nousua Lahdessa, jossa myytiin 121 käytettyä asuntoa, mikä oli 12,0 % vuoden takaiseen verrattuna. Eniten laskua oli Vantaalla. Helsingissä tehtiin 513 kpl kauppoja (-14,6 % vuoden 2023 toukokuuhun, -34,8 % viiden vuoden ka), Espoossa 238 kpl (0,8 % ed. vuosi, -29,6 % viiden vuoden ka) ja Vantaalla 131 kpl (-22,9 % ed. vuosi, -50,2 % viiden vuoden ka). Tampereella kauppoja tehtiin 297 kpl (7,2 % ed. vuosi, -11,3 % viiden vuoden ka), Oulussa 217 kpl (5,9 % ed. vuosi, -16,0 % viiden vuoden ka) ja Turussa 187 kpl (5,1 % ed. vuosi, -25,0 % viiden vuoden ka).
Maakunnista eniten käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin Uudellamaalla 1 312 kpl (-7,4 ed. vuoden toukokuu, -38,0 % toukokuu 2022), Pirkanmaalla 512 kpl (5,6 % ed. vuosi, -20,7 % toukokuu 2022), Varsinais-Suomessa 379 kpl (-8,7 % ed. vuosi, -30,6 % toukokuu 2022) ja Pohjois-Pohjanmaalla 326 kpl (9,0 % ed. vuosi, -29,6 % toukokuu 2022). Prosentuaalisesti tarkasteltuna eniten nousua kauppamäärissä oli Kainuussa: 48 kpl, mikä oli 92 prosenttia enemmän edellisvuoteen nähden ja 17,1 % toukokuuhun 2022 verrattuna. Myös Keski-Pohjanmaan kauppamäärä 40 kpl merkitsi 60,0 % nousua edellisvuoteen (-13,0 % toukokuu 2022). Eniten taas laskua oli Pohjois-Karjalassa (66 kpl, -30.5 % ed. vuosi, -39,4 % toukokuu 2022), Etelä-Pohjanmaalla (80 kpl, -15,8 % ed. vuosi, -27,9 % toukokuu 2022) ja Satakunnassa (136 kpl, -13,9 % ed. vuosi, -20,9 % toukokuu 2022).
Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnoissa pientä muutosta huhtikuuhun verrattuna
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat toukokuussa keskimäärin 0,6 % pääkaupunkiseudulla ja laskivat -2,3 % muissa suurissa kaupungeissa huhtikuuhun verrattuna. Oulussa nousua oli 4,9 % edelliskuukauteen nähden, Turussa hinnat laskivat -0,6 % ja Tampereella -3,3 %.
Vuoden takaiseen toukokuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla -6,3 % ja muissa isoissa kaupungeissa -5,1 %. Tampereella hinnat olivat keskimäärin -4,0 % Turussa -2,6 %, ja Oulussa -3,4 % vuoden takaisista.
Myyntiajoissa pääkaupunkiseudun omakotitaloissa suurin muutos
Toukokuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa lyheni huhtikuusta 92 päivään (huhtikuussa 97 pv, toukokuussa 2023: 89 pv), ja piteni hivenen muualla Suomessa 117 päivään (huhtikuussa 114 pv, toukokuu 2023: 101 pv). Koko Suomen kerrostalojen myyntiajan keskiarvo oli 110 päivää. Rivitaloasunnoissa myyntiaika piteni pääkaupunkiseudulla keskimääriseen 90 päivään (huhtikuussa 86 pv), mikä oli lähes vastaava myyntiaika kuin toukokuussa 2023 (89 pv) mutta muualla Suomessa myyntiajat pysyivät huhtikuun tasolla 109 päivässä, mikä myös oli 11 pv pitempi keskimyyntiaika kuin toukokuussa 2023. Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika lyheni kausiluonteisesti pääkaupunkiseudulla 89 päivään (huhtikuussa 112 pv) ja muualla Suomessa hieman maltillisemmin 138 päivään (huhtikuussa 142 pv). Kummatkin toukokuun lukemat olivat hieman edellisvuotta pidemmät. Koko Suomen omakotitalojen myyntiajan keskiarvo oli 135 päivää.
Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin toukokuussa keskimäärin 81 päivässä, kaksiot 96 päivässä ja kolmiot sekä neliöt 93 päivässä. Yksiöiden kaupanteko vei Helsingissä pääkaupunkiseudun keskiarvon verran, eli 81 päivää, ja Espoossa 66 päivää ja Vantaalla 103 päivää. Kaksiot menivät kaupaksi Helsingissä 92 päivässä, kun Vantaalla myynti kesti keskimäärin vain 81 päivää ja Espoossa 118 päivää. Kolmiot ja neliöt myytiin Helsingissä 94 päivässä, Espoossa 89 päivässä, ja Vantaalla 97 päivässä. Omakotitalot myytiin Espoossa nopeitten 79 päivässä, Helsingissä 90 päivässä ja Vantaalla 113 päivässä.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
- KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 11.6.2024 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
- KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.
- KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,6 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
- Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
- Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.
- Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää.
Kattavuusarvio
- Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin.
- Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot.
- KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta.
- Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä.
