Päähuomiot: Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun*) raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 3 950 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (-11,3 %) ja 199 kpl uudisasunnon myyntiä (-44,3 %), eli yhteensä 4 149 kpl asuntokauppoja (-13,7 %). Edellisvuoteen nähden kauppamäärät nousivat Jyväskylässä (7,4 %) ja Kuopiossa 1,7 %.
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat laskivat lokakuussa keskimäärin -1,2 % pääkaupunkiseudulla ja -1,3 % muissa suurissa kaupungeissa syyskuuhun verrattuna.
Keskimääräiset myyntiajat pääkaupunkiseudun käytetyissä kerrostaloasunnoissa lyhenivät viidellä päivällä 92 päivään. Omakotitaloissa myyntiajat taas pitenivät 5–6 päivällä sekä pääkaupunkiseudulla (113 pv) että muualla Suomessa (124 pv).
”Lokakuun asuntokauppa laski viime vuoden lokakuuhun verrattuna vajaan 14 prosenttia, kun tänä vuonna asuntokauppa on kuukausitasolla laskenut noin 30 prosenttia viiden vuoden keskiarvoon nähden. Muutoksesta voisi päätellä, että asuntokauppa on piristymässä, mutta on tärkeää huomioida, että jo viime vuoden lokakuussa asuntokauppa laski huomattavasti”, sanoo Viljamaa.
Asuntojen hinnat ovat vuoden aikana tulleet selkeästi alaspäin.
”Myyntiaikojen piteneminen on ensimmäisiä merkkejä asuntokaupan hidastumisesta. Nyt hintojen laskun myötä myös myyntiajat ovat kääntymässä. Tämä saattaa osoittaa, että asuntokaupassa on käänne käsillä ja korjausliike väistymässä,” Viljamaa analysoi.
”Erityisesti ensiasunnon ostajat ovat lähteneet liikkeelle, kun vapautus varainsiirtoveron maksamisesta päättyy vuoden loppuun mennessä. Asuntoja on tällä hetkellä myynnissä ennätysmäärät, joten asuntomarkkinoilla on nyt runsaasti vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia tehdä hyviä asuntokauppoja.”
Loppuvuodesta on tulossa asuntokaupan kannalta parempi, mutta Viljamaan arvion mukaan kokonaiskauppamäärissä tuskin päästään yli 50 000 asuntokauppaan.
”Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mielestä on tärkeää, että hallitus jatkaa varainsiirtoveron selvittämistä hallitusohjelman mukaisesti. Työn perässä muuttamisen edistämistä on syytä jatkaa ja varainsiirtovero pitää poistaa kokonaan.”
Pientä elpymistä Jyväskylässä ja Kuopiossa
Lokakuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 3 950 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (-11,3 % ed. vuosi) ja 199 kpl uudisasunnon myyntiä (-44,3 %), eli yhteensä 4 149 kpl asuntokauppaa (-13,7 %). Lisäksi myytiin 237 kpl loma-asuntoa (joista 5 kpl uusia), 90 kpl tontteja, sekä 338 kpl muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Lokakuun kokonaiskauppamäärä oli siten 4 814 kpl kohdetta, mikä on -13,7 % alle viime vuoden 2022 lokakuun tason ja -37,7 % alle viiden vuoden keskiarvon.
Lokakuussa kaupaksi käyneistä käytetyistä asunnoista 1 884 kpl (-19,6 %, -37,0 % 5 v ka) sijaitsivat kerrostaloissa ja 1 027 kpl (-0,2 %, -27,4 % 5 v ka) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 1 039 kpl (-3,9 %, -28,3 % 5 v ka).
Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä lokakuussa 864 käytettyä asuntoa, mikä on -16,0 % vähemmän kuin viime vuoden 2022 lokakuussa. Pääkaupunkiseudun kauppamäärät edustivat 21,9 % koko Suomen kauppamääristä. Pk-seudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 261 kpl, jolloin kauppamäärien lasku oli -8,4 % vuoden takaisesta. Muualla Suomessa tehtiin 2 825 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa, mikä tarkoittaa -10,0 % vähemmän viime vuoden lokakuuhun verrattuna, ja 71,5 % osuutta koko Suomen lokakuun kauppamäärästä.
Vuoden alusta saakka tammi–lokakuun asuntokauppavolyymiin (yht. 40 987 kpl) sisältyy yhteensä 39 185 kpl käytettyä asuntoa (- 27,7 % vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ja -28,7 % 5 v. keskiarvoon verrattuna) ja 1 802 kpl uusia asuntoja (-65,9 %, ja -77,7 % 5 v. ka). Uudiskohdeasuntojen osuus lokakuun kauppavolyymistä oli siten vajaat 4,8 % ja koko alkuvuoden kauppamääristä vajaat 4,4 %.
Isoista kaupungeista käytettyjen asuntojen kauppamäärät osoittivat pientä elpymistä Jyväskylässä (131 kpl, 7,4 %) ja Kuopiossa (118 kpl, 1,7 %) viime vuoden lokakuun kauppamääriin verrattuna. Muissa kaupungeissa kauppamäärät jäivät edelleen alle viime vuoden lokakuun vastaavia lukuja, muun muassa pääkaupunkiseudulla Helsingissä tehtiin tasan 500 kpl kauppoja (-11,5 %), Espoossa 217 kpl (-10,0 %), sekä Vantaalla 147 kpl (-34,1 %). Tampereella solmittiin 231 (-22,2 %) kauppaa, Oulussa 213 kpl (-9,7 %) ja Turussa 161 (-23,3 %) käytettyjen asuntojen kauppaa. Lahti oli nyt kauppamäärissä tasoissa Kuopion kanssa (118 kpl), vuosimuutokseksi jäi Lahdessa -8,5 %.
Osassa maakunnissa käytettyjen asuntojen kauppamäärät kääntyivät lokakuussa kasvun puolelle. Kauppoja tehtiin viime vuotta enemmän muun muassa Pohjois- ja Etelä-Savossa (4,4 % ja 9,1 %) sekä Keski-Suomessa (8,0 %). Satakunnan maakunnassa kauppamäärät nousivat eniten, 17,8 % (+23 kpl, 2023: 152 kpl vs. 2022: 129 kpl). Kauppamääriltään suurimmista maakunnista Uudeltamaalta raportoitiin 1 285 kpl kauppoja (-11,4 %), Pirkanmaalta 473 kpl (-6,0 %), ja Varsinais-Suomesta 335 kpl (-23,9 %). Pohjois-Pohjanmaalla kauppavolyymi oli -16,5 % pienempi kuin viime vuonna lokakuussa, 299 kpl. Kanta-Hämeessä kauppamäärät olivat samat kuin viime vuonna, 134 kpl (0,0 %).
Myös uusien asuntojen myyntimäärissä saatetaan nyt nähdä heikkoja signaaleja käänteestä, kun Vantaalla, Jyväskylässä ja Tampereella myytiin enemmän uusia asuntoja kuin viime vuoden lokakuussa. Muutoin vuosimuutosprosentit ja vertailut viimeisten viiden vuoden kauppamäärien keskiarvoihin ovat edelleen vahvasti negatiivisia. Esimerkiksi Turussa merkittiin lokakuun tilastoihin vain kolme uudisasunnon kauppaa.
Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnoissa hitusen laskua
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat lokakuussa keskimäärin -1,2 % pääkaupunkiseudulla ja -1,3 % muissa suurissa kaupungeissa syyskuuhun verrattuna. Oulussa laskua oli -8,4 % edelliskuukauteen nähden, Turussa -6,5 % ja Tampereella -0,3 %.
Vuoden takaiseen lokakuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla -4,1 % ja muissa isoissa kaupungeissa -5,0 %. Turussa laskua on tullut -9,1 %, Tampereella -7,2 % ja Oulussa -2,3 %.
Myyntiajat lyhenivät käytetyissä kerrostaloasunnoissa pääkaupunkiseudulla
Lokakuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa lyheni 92 päivään (syyskuussa 97 pv), ja muualla Suomessa myyntiaika piteni hiukan 113 päivään (syyskuussa 112 pv). Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 113 päivää (syyskuussa 107 pv) ja muualla Suomessa pidentyi 124 päivään (syyskuussa 119 pv).
Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin lokakuussa keskimäärin 79 päivässä, kaksiot 88 päivässä ja kolmiot sekä neliöt 101 päivässä. Yksiöiden kaupanteko vei Helsingissä 76 päivää, Espoossa 83 päivää ja Vantaalla 97 päivää. Kaksiot menivät nopeitten kaupaksi Helsingissä 86 päivässä, Vantaalla myynti kesti keskimäärin 88 päivää ja Espoossa 95 päivää. Kolmiot ja neliöt myytiin Espoossa 97 päivässä, Vantaalla 100 päivässä ja Helsingissä 103 päivässä. Omakotitalot myytiin Vantaalla 95 päivässä, Espoossa 103 päivässä ja Helsingissä selvästi pidempään 165 päivässä.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
*)KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
- KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 7.11.2023 (katsauksen päiväys).
- Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
- KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä. KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,6 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
- Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
- Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.
- Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää.
Kattavuusarvio
- Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin.
- Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot.
- KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta.
- Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä.
