Mökkikaupassa näkyy Viljamaan mukaan osittain samat ilmiöt kuin asuntokaupassa.
”Korkojen ja kustannusten nousu vaikuttaa, mutta mökkikaupassa ei aivan yhtä paljon. Myöhäinen kevät näkyy alkuvuoden luvuissa. Mökkikauppa käynnistyy kunnolla vasta lumien sulamisen ja jäiden lähdön jälkeen. Kesä–elokuussa tehdään suuri osa vuotuisesta loma-asuntojen kaupasta.”
”Loma-asuntojen kiinnostus muuttui pysyvästi korkeammalle tasolle myös koronan myötä, koska työelämä muuttui huomattavasti enemmän kohti etätyömaailmaa. Mahdollisuus tehdä kesällä etätöitä mökiltä käsin on kasvava kiinnostuksen kohde”, Viljamaa jatkaa.
Tämä on toisaalta tarkoittanut, että mökeiltä vaaditaan myös enemmän nykyajan mukavuuksia. Nopea nettiyhteys on luonnollisesti työskentelyn kannalta välttämätön. Monet potentiaaliset ostajat jopa selvittävät sen ensimmäisenä.
”Kesän mökkikaupasta odotetaan kiinteistönvälitysalalla viime vuotta vilkkaampaa. Suomalaiset ovat mökkikansaa. Luonto ja vesille pääseminen ovat suomalaisille tärkeitä asioita”, Viljamaa huomioi.
Uudenmaan loma-asuntojen myyntimäärät nousivat liki 30 prosenttia
KVKL Hintaseurantapalveluun tallennetun datan perusteella huhtikuussa myytiin yhteensä 158 loma-asuntoa, joista uusia oli 3 kpl. Viime vuoden huhtikuuhun verrattuna kokonaiskauppamäärät laskivat -6,51 % ja viiden vuoden keskiarvomääristä -31,2 %. Tosin pitää muistaa, että viiden vuoden kauppamäärissä koronavuodet 2020–2022, ja niistä varsinkin vuoden 2021 huhtikuu oli poikkeuksellisen vilkas.
Käytettyjen mökkien määrä 155 kpl oli -7,74 % ja -31,2 % viiden vuoden keskiarvomääristä. Uusien loma-asuntojen kauppamäärä 3 kpl merkitsi 200,00 % nousua edellisvuoteen verrattuna, mutta oli -31,8 % viiden vuoden keskiarvosta.
Tammi–huhtikuun aikana loma-asuntoja myytiin yhteensä 430 kpl, joista uusia oli 7 kpl. Edellisvuoden tammi–huhtikuuhun oli kokonaismäärässä muutosta -12,4 % ja viiden vuoden keskiarvoon -36,1 %. Käytettyjen mökkien määrä 423 kpl oli -11,3 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja -35,7 % viiden vuoden keskiarvosta. Uusien mökkien myyntimäärä oli -50 % edellisvuodesta ja -54,5 % viiden vuoden keskiarvosta.
Maakunnista eniten mökkikauppoja solmittiin huhtikuussa Uudellamaalla (25 kpl), Lapissa (20 kpl), Pohjois-Pohjanmaalla (15 kpl) ja Varsinais-Suomessa (14 kpl). Tammi–huhtikuun aikana Uusimaa erottui kauppamäärien piristymisellä muihin maakuntiin verrattuna. Uudellamaalla tehtiin alkuvuoden aikana 57 kpl vapaa-ajan asunnon kauppaa, mikä on 29,5 % enemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana. Kauppa kävi kuitenkin koronavuodet sisältävään viiden vuoden keskiarvoon verrattuna -20,8 % alhaisemmilla volyymeillä. Muissa maakunnissa vilkkainta kaupankäynti on ollut Lapissa (73 kpl, -24,7 % ed. vuosi sama jakso, -27,3 % 5 v. ka), Pohjois-Pohjanmaalla (55 kpl, -3,5 % ed. vuosi, -26,5 % 5 v. ka). Vähiten loma-asuntokauppoja tehtiin Keski-Pohjanmaalla (2 kpl, -60,0 % ed. vuosi, -75,6 % 5 v. ka), Etelä-Pohjanmaalla (4 kpl, -50,0 % ed. vuosi, -58,3 % 5 v. ka) ja Pohjois-Karjalassa (6 kpl, 0,0 % ed. vuosi, -50,8 % 5 v. ka).
Mökkien mediaanihinta 115 000 euroa alkuvuoden aikana
Hintataso loma-asuntojen kaupoissa on noussut tammi–huhtikuun selvästi edellisten kokonaisten vuosien keskiarvoon nähden. Keskimääräinen hinta oli 155 000 euroa ja mediaanihinta 115 000 euroa.
Loma-asunnon iällä ja kunnolla on luonnollisesti suuri merkitys hintoihin. Vuosina 1970–1999 valmistuneiden mökkien keskihinta on pysynyt hyvin samalla tasolla kymmenen vuoden aikana. Tammi–huhtikuun aikana se oli 108 000 euroa, kun edellisenä kokonaisena vuonna se oli 104 000 euroa. Vuoden 2000 jälkeen valmistuneiden loma-asuntojen keskihinta on noussut kymmenen vuoden aikajaksolla ja oli alkuvuonna 231 000 euroa, kun viime vuonna 2023 (koko vuosi) se oli 208 000 euroa. Lapin hiihtokeskusten mökkikauppa nostaa alkuvuoden hintoja jonkin verran.
Kokonaisarvoltaan suurimmat mökkikaupat tehtiin tammi–huhtikuun aikana Lapissa (16,23 miljoonaa, -47,0 % ed. vuoden arvoon verrattuna). Seuraavaksi arvoltaan kalleimpia kauppoja solmittiin Pohjois-Pohjamaalla (9,06 miljoonaa euroa, 0,8 % ed. vuoteen verrattuna) sekä Uudellamaalla (9,19 miljoonaa euroa, 48,3 % ed. vuosi). Koko maassa tammi–huhtikuun kauppasummien kokonaisarvo 64,82 miljoonaa euroa on -16,7 % edellisvuoden kokonaisarvosta.
Loma-asuntojen keskimääräiset myyntiajat vaihtelevat erittäin paljon kuukausittain, mutta trendi noudattaa tiettyä jokavuotista kaavaa. Alkuvuosi 2024 on noudattanut edellisvuosien trendiä, vaikkakin kauppoja on tehty hieman verkkaisemmassa tahdissa. Keskimäärin vapaa-ajan asunnon myyntiin käytettiin huhtikuussa 158 päivää, mikä ei jää kovin kauas koronaa edeltävän vuoden 2019 keskiarvosta (143 päivää).
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
P. +358 40 723 5821
KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
- KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 29.5.2024 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
- KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.
- KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,6 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
- Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
