”Välitysalan kannalta selvityksen tulos on erinomainen. Sanktioon tai suositukseen johtaneita virheitä on mitätön määrä verrattuna kaikkiin välitystehtäviin”, kommentoi selvityksen tehnyt kuluttajaoikeuden juristi Tuula Sario.
Suomessa tehdään vuosittain yhteensä noin 100 000 asuntokauppaa. Selvityksessä käytiin läpi kuusisataa tuomioistuimen ulkopuolella ratkaistua kuluttajariitaa, joista lopulliseen analyysiin päätyi 344 tapausta. Näistä 174 oli Kuluttajariitalautakunnasta, 140 Aluehallintovirastoista ja 30 Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n eettisestä valiokunnasta. Vanhimmat tapaukset olivat vuodelta 2009 ja uusimmat vuodelta 2020.
” Yksiselitteisesti selvityksen lopputuloksena voin todeta, että kuluttaja-asiakkaan kannattaa aina käyttää välittäjää. Välitystehtävien vaatimaa monipuolista asiantuntemusta ei voi saavuttaa ilman toimimista välittäjänä”, Sario toteaa.
Kiinteistönvälitystä ohjaa monitahoinen sääntely, jonka hallitseminen on keskeistä
”Viisaskin menee välillä vipuun ja silloin syntyy virheitä. Kaikkien välittäjien kannattaa seurata päivittyvää Hyvän välitystavan ohjetta, että pysyy ajan tasalla muutoksista”, Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson kommentoi.
Ylivoimainen enemmistö tarkastelluista riidoista johtui huolimattomuudesta. Tarkastelluissa riidoissa keskimääräinen suositeltu korvaus tapausta kohden oli noin 5000 euroa. Suuri osa virheistä olisi jäänyt tekemättä ja vahinko syntymättä, jos eri asiakirjojen sisältämiä tietoja olisi verrattu keskenään.
Mickelsson jatkaa, että ”Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tavoitteena on edistää turvallista asuntokauppaa ja tämän selvityksen ansiosta tiedämme nyt ne kipupisteet, joihin tarttua. Koulutuksen avulla voimme vähentää asuntokauppariitoja”.
Välittäjän käyttäminen tuo turvaa asuntokauppaan. Mahdollisen virheen sattuessa välitysliike vastaa kuluttajariitalautakunnan suosittelemasta vahingonkorvauksesta tai palkkion palauttamisesta. Yksityisten välisessä asuntokaupassa tätä turvaa ei synny.
- Kalleimpia tiedonantovirheitä olivat selvityksen mukaan pinta-alatietoon liittyvät virheet (keskimäärin 15 000 euroa/tapaus, korkein 70 000 euroa) ja kaavoitukseen liittyvät virheet (keskimäärin 12 000 euroa/tapaus, korkein 20 000 euroa).
- Toiseksi eniten virheitä oli toimeksiantosopimuksissa. Pääosa tapauksista oli välittämistä kokonaan ilman voimassaolevaa toimeksiantosopimusta.
- Tapauksissa nousi esiin myös puutteelliset selostusliitteet. Liitettä ei ole täytetty lainkaan tai se oli allekirjoittamaton.
