Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Hintaseurantapalvelun dataa tutkimuskäyttöön hyödyntävät mm. yliopistot, tutkijat ja tutkimuslaitokset. Esimerkiksi VATT ja Ilmatieteenlaitos ovat käyttäneet KVKL Hintaseurantapalvelun dataa tutkimustoiminnassaan.
Tutkimukset
VATT
Asuntojen hintojen alueellinen eriytyminen Suomessa (2020)
Essi Eerola (VATT), Teemu Lyytikäinen (VATT) ja Tuuli Vanhapelto (VATT, Toulousen yliopisto), VATT Tutkimukset
Tutkijat selvittivät miten asuntojen hinnat ja asumiskustannukset ovat kehittyneet alueellisesti Suomessa. 2000-luvulla vanhojen kerrostaloasuntojen reaaliset hinnat ovat kasvaneet Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Muualla pääkaupunkiseudulla hinnat ovat pysyneet suunnilleen samoina ja muualla Suomessa jopa laskeneet. Eriytyminen tutkijoiden mukaan koskee erityisesti pieniä asuntoja. Samaan aikaan, kun hinnat ovat alueellisesti eriytyneet Suomessa, asumiskustannuksissa ei ole tapahtunut samanlaista eriytymistä. Tässä tarkastelussa asumiskustannuksilla tarkoitetaan hoitovastikkeiden ja korkomenojen summaa. Kalleimmilla alueilla, joilla asuntojen hinnat ovat eniten nousseet, korkomenojen suhteellinen osuus asumiskustannuksista on korkeampi. Näin ollen jo pitkään jatkunut matala korkotaso on pitänyt huolen siitä, ettei asumiskustannukset ole samalla tavalla päässeet eriytymään kuin asuntojen hinnat.
Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset (2018)
Essi Eerola (VATT), Oskari Harjunen (Helsingin kaupunginkanslia), Teemu Lyytikäinen (VATT) ja Tuukka Saarimaa (VATT), Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimuksessa tarkasteltiin varainsiirtoveron vaikutusta asuntohintoihin ja muuttoalttiuteen. Tutkijat suorittivat tarkastelunsa luonnollisen kokeen avulla, jossa veromuutoksen vaikutus pystyttiin erittelemään muista vaikuttavista tekijöistä. Vuoden 2013 maaliskuussa asunto-osakeyhtiöissä varainsiirtoveroa nostettiin 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin samalla, kun omakotitalojen osalta veroprosentti pysyi ennallaan neljässä prosentissa. Tutkimuksessa havaittiin, että veronkorotus vähensi kaikkien osakehuoneistossa asuvien muuttoja noin 4 prosenttia verrattuna omakotitaloasujiin ja vaikutus oli havaittavissa sekä maakuntien sisäisissä että välisissä muutoissa, mistä voidaankin päätellä veron heijastuvan myös työmarkkinoiden toimintaan negatiivisesti.
Koulujen laadun vaikutus asuntojen hintoihin (2018)
Oskari Harjunen (VATT), Mika Kortelainen (VATT) ja Tuukka Saarimaa (VATT)
VATT Working Papers
Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä vaikuttaako koulun laatu asunnon hintaan. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi järjestelmää, jossa kunkin oppilaan koulun määrää eri kouluille piirretyt koulurajat. Tutkijat vertailivat rajan läheisyydessä molemmin puolin asuvia toisiinsa eliminoidakseen sijainnin hintavaikutuksen. Esimerkiksi Helsingissä on olemassa tilanteita, joissa saman kadun toisella puolella asuvat lapset käyvät yhtä koulua ja kadun toisella puolella toista, jolloin itse asunnon sijainti ei ole selittävä tekijä heidän asuntojen hintavertailussa. Tutkijat havaitsivat, että yhden keskihajonnan kasvu koulun keskivertokoetuloksissa nosti asuntojen neliöhintaa kolme prosenttia. Eli vanhemmat olivat valmiita maksamaan parempaan kouluun pääsystä. Vaikutus ei kuitenkaan johtunut koulujen tehokkuudesta vaan pikemminkin kouluun allokoituneiden oppilaiden sosioekonomisesta taustasta.
Kuntaliitosten vaikutukset kuntien palveluverkkoihin ja asuntojen hintoihin (2017)
Tuukka Saarimaa (VATT) ja Janne Tukiainen (VATT), VATT Working Papers
Tutkimuksessa huomattiin, etteivät vuoden 2009 alussa toteutetut kuntaliitokset vähentäneet uusien kuntaliitoskuntien menoja. Palveluverkot kuitenkin muuttuivat. Esimerkiksi sote-alojen työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suurempiin. Pienempien kuntien asukkaiden hyvinvointiin palvelujen siirtymisellä ei kuitenkaan ollut kyselytutkimusten mukaan yllättäen vaikutusta. Siirtymän selittää tutkijoiden mukaan suurempien kuntaliitoskuntien suurempi edustus uusissa kunnanvaltuustoissa. Asuntojen osalta pienien liitoskuntien hinnat laskivat, kun taas suurissa liitoskunnissa asuntojen hinnat kasvoivat verrokkeihinsa verrattuna. Tutkimus toteutettiin vertailemalla toteutuneita kuntaliitoksia ja niiden liitoskuntia toteutumattomien mutta potentiaalisten liitosten muutoin samanlaisiin kuntiin.
Lainarajoitukset ja asuntomarkkinoiden likviditeetti (2017)
Essi Eerola (VATT) ja Niku Määttänen (Aalto Yliopisto), Review of economic dynamics Vol.27
Tutkijat tarkastelivat lainarajoitusten vaikutuksia markkinoiden toimintaan. He havaitsivat, että pienikin tiukennus lainarajoituksissa, lisäsi selkeästi keskimääräisiä myyntiaikoja asuntokohteille. Tiukentuneet lainarajoitukset lisäsivät myös asuntojen hintojen vaihtelua samankaltaisten kohteiden välillä.
Julkisen asuntoinformaation vaikutus asuntojen hintoihin (2015)
Essi Eerola (VATT) ja Teemu Lyytikäinen (VATT), VATT Working Papers
Tutkijat selvittivät, onko asuntojen hintatietojen julkistamisella vaikutuksia asuntomarkkinoiden toimintaan. Yksityiskohtaisella hintatiedolla oli tutkijoiden ajaman simulaation perusteella hintoja nostava vaikutus. Tutkijat havaitsivat myös, että kunnissa, joissa ympäristöministeriö avasi asuntojen hintatietoja julkistavan palvelun, lisääntynyt informaatio aiemmista asuntokaupoista nosti asuntojen hintoja ja lyhensi myyntiaikoja palveluun kuuluneissa kunnissa.
Ilmatieteenlaitos
Tulvariskikartan julkaisemisen vaikutukset asuntojen hintoihin
Athanasios Votsis (Ilmatieteenlaitos) ja Adriaan Perrels (Ilmatieteenlaitos)
Journal of real estate financial economics Vol.53
Ilmatieteenlaitoksen teettämässä tutkimuksessa tarkasteltiin mitä vaikutuksia tulvariskikartan julkaisemisella oli rannikkokaupungeissa. Tutkittavat alueet olivat pääkaupunkiseutu, Pori ja Rovaniemi. Tutkijat havaitsivat korkeariskisillä tulva-alueilla sijaitsevien asuntojen myyntihinnoissa tilastollisesti merkitsevän tiputuksen tulvariskikartan julkistamisen jälkeen verrattuna vastaavilla ominaisuuksilla varustettuihin asuntoihin, jotka sijaitsivat vähäriskisemmällä tulva-alueella.
Opinnäytetyöt
”Asuntojen arvonnousun seuranta – Analyysi uuden raitiotien vaikutuksista asuntomarkkinoihin Tampereella” (2023)
Pro gradu -tutkielma. Reni Kangas & Valtteri Viippola, Aalto-yliopisto, rahoituksen maisteriohjelma
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, vaikuttaako Tampereen uusi raitiotie alueen asuntojen hintoihin. Tutkijat analysoivat Suomen Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton asuntokauppatietoja hedonisella Difference-in-Difference-menetelmällä:
”Löydämme merkittävän positiivisen vaikutuksen neliöhintoihin, joka osoittaa 7,4 prosentin nousua asuntoihin 800 metrin kävelyetäisyydellä lähimmästä raitiovaunupysäkistä, kun Tampereen uusi raitiotie julkistettiin. Lisäksi raitiotie vaikuttaa asuntojen hintoihin aina 1600 metriin asti raitiovaunupysäkistä. Käytämme kävelyetäisyyttä yleisesti käytetyn linnuntien sijasta määrittääksemme etäisyyden asuinpaikasta lähimpään raitiovaunupysäkkiin, mikä kuvaa paremmin matkaa, joka asukkaan on käveltävä päästäkseen lähimmälle raitiovaunupysäkille.”
”Short-run impact of the Russian invasion of Ukraine on housing prices in Helsinki: A quantile regression analysis” (2023)
Pro gradu -tutkielma. Eemeli Karlsson, Vaasan yliopisto, laskentatoimen ja rahoituksen koulutusohjelma
Pro gradu käsittelee kuutta eri makromuuttajaa (BKT, kotitalouksien tulot, korot, rahavaranto, inflaatio sekä EPU-indeksi). Lisäksi tutkielmassa käsitellään Suomen asuntomarkkinoiden historiaa sekä historiallisia kriisejä maailmanlaajuisesti. Empiirisessä osassa on hyödynnetty perinteisen lineaariregression lisäksi kvantiili- ja MIDAS-regressiota. Tutkittavaa muuttajaa (asuntojen hinnat) varten on saatu kauppadataa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL:sta.
Tutkielman johtopäätös on seuraava: Globaalit tapahtumat ja uutiset eivät välttämättä ole omiaan vaikuttamaan merkitsevästi Suomen asuntomarkkinoihin. Makrotaloudellisten muuttujien syvempi analyysi osoittaa, että näiden lyhyen aikavälin vaikutukset ovat suhteellisen merkityksettömiä, lukuun ottamatta korkoja ja kotitalouksien tuloja. Kaikkein merkittävin tekijä selittämään asuntojen hintaliikkeitä valitulla ajanjaksolla on 12 kuukauden Euribor.
Liikennemelun vaikutus asuntojen hintoihin: empiirinen tutkimus Helsingissä (2022)
Pro gradu -tutkielma. Joona Harjama, Aalto yliopisto, Kauppakorkeakoulu, taloustieteen koulutusohjelma.
Kaupungistuminen on ollut yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista ilmiöistä viime vuosikymmeninä ja megatrendin odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa – pääkaupunkiseudun väkiluvun odotetaan kasvavan yli 170 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kaupungistuminen tuo mukanaan myös haitallisia ilmiöitä esimerkiksi negatiivisten ulkoisvaikutusten muodossa. Melusaaste viittaa ihmisen toiminnan aiheuttamaan häiritsevään meluun. Pitkällä aikavälillä altistuminen liian voimakkaalle melulle voi aiheuttaa vakavia seurauksia henkilökohtaiselle terveydelle kuten esimerkiksi unihäiriöitä, kohonnutta verenpainetta tai sydänsairauksia. Helsingissä pääasiallinen melusaasteen lähde on tieliikenne – Helsingin kaupungin vuonna 2017 tekemä meluselvitys osoittaa, että kaupungin asukkaista 26 % altistuu jatkuvasti liian voimakkaalle tieliikenteen melulle.
Vallitsevan tilanteen motivoimana tämä tutkimus keskittyy mittaamaan melun vaikutusta kerrostaloasuntojen hintoihin Helsingissä. Koska liikennemelu vaikuttaa todistetusti ihmisten terveyteen, on realistista olettaa, että se vaikuttaisi myös asuntojen hintoihin. Asuntojen hinnat ovat viime vuodet jatkaneet vahvaa kasvuaan, ja kun samaan aikaan suuri osa suomalaisten bruttovarallisuudesta allokoituu omaan asuntoon, on mielenkiintoista tutkia asunnon ominaisuuksien implisiittisiä hintoja.
Kunnallisen tuloveron kapitalisoituminen asuntojen hintoihin (2021)
Pro gradu -tutkielma, Niko Peltola. Aalto-yliopisto, rahoituksen laitos.
Peltola tutkii Pro Gradu -tutkielmassaan sitä, miten kunnallinen veroprosentti vaikuttaa asuntojen hintoihin. Suomalaiset kunnat saavat itsenäisesti päättää veroprosentistaan, minkä seurauksena naapurikuntien veroprosentit voivat erota suurestikin toisistaan ja teoriassa tämän eron pitäisi näkyä asuntojen hinnoissa. Tutkimuksessa muodostetaan samalla alueella sijaitsevista samankaltaisista asunnoista pareja, jotka eroavat käytännössä vain asuntojen asukkaiden kunnallisveroprosenttien osalta, eli asunnot sijaitsevat lähellä toisiaan, mutta kuntarajan ja näin kunnallisveroprosenttirajan eri puolin.
Peltolan saamien tulosten mukaan näyttää siltä, että kunnallisverot eivät kapitalisoidu täysin asuntojen hintoihin. Hänen arvionsa mukaan noin puolet verojen diskontatusta nykyarvosta siirtyy hintoihin. Kapitalisaation tasossa on kuitenkin huomattavia eroja. Kalliimmilla alueilla kapitalisaatio on huomattavasti voimakkaampaa, kun taas halvemmilla sen taso lähentelee nollaa. Näin ollen Peltola pääseekin siihen johtopäätökseen, että asunnon ostajan motivaatiolla ja taidoilla on vaikutusta verojen hintavaikutuksen huomioimiseen ja hyödyntämiseen.
Ennuste asuntojen hintakehityksestä Länsimetron 2-vaiheen alueilla (2021)
Pro gradu -tutkielma, Melissa Manninen, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT.
Melissa Manninen pyrki ennustamaan Pro Gradu –tutkielmassaan Länsimetron 2-vaiheen vaikutusta metropysäkkien lähietäisyydellä olevien asuntojen hintoihin. Laajennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2023 ja hän pyrki ennustamaan vuosien 2020–2023 hintakehitystä alueella. Pysäkkien on tarkoitus tulla kolmelle alueelle: Espoonlahteen, Soukkaan ja Kivenlahteen. Tutkija ennustaakin kaikilla kolmella alueella hintojen nousevan. Erityisesti kerrostalo- sekä rivitaloasuntojen osalta Manninen ennustaa merkittävää hintojen nousua asunnon koosta tai rakennusvuodesta riippumatta. Sen sijaan omakotitalojen osalta ennustemalli ennustaa hintojen hienoista laskua, mutta tämän tutkija uskoo vähintäänkin osittain johtuvan vähistä omakotitalojen vaihdantamääristä ja hinnan satunnaisvaihtelusta.
Asuntomarkkinoiden ennakointivaikutus: Empiriaa Raide-Jokerin tapauksesta (2020)
Pro gradu -tutkielma, Eetu Kauria, Turun yliopisto.
Eetu Kaurian pro gradu -tutkielmassa selvitetään, oliko Raide-Jokerilla vaikutuksia sen reitin läheisyydessä sijaitsevien asuntojen hintoihin. Empiirisen analyysin mukaan alle 800 metrin päässä Raide-Jokerin pysäkistä olevien asuntojen neliöhinnat kasvoivat keskimäärin 6,0 prosenttia enemmän kuin kauempana pysäkistä olevat muutoin samanlaiset asunnot. Tutkimuksessa havaittiin myös, että Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat ennakoivat Raide-Jokerin valmistumisen jopa 5–7 vuotta ennen sen valmistumista. Mitä lähempänä asunto sijaitsi tulevaa pysäkkiä sitä voimakkaampaa oli ennakointivaikutus.
Asunnon arvo nousu hissin asentamisen seurauksena (2020)
Pro gtadu, Esa Immonen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Esa Immosen pro gradu -tutkielmassa selvitetään, kuinka paljon asunnon arvo nousee hissin asentamisen seurauksena. Tutkielmasta kävi ilmi, että hissin jälkiasentaminen nostaa asunnon arvoa keskimäärin 2 %, ja paikallisesti jopa 6 % prosenttia. Tutkimusaineistona on käytetty noin 550 000 Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastoimaa asuntokauppaa vanhoista kerrostaloista vuosilta 2000–2018.
Lehdistötiedote 10.9.2020: Jälkiasennushissi nostaa asunnon arvoa
Rikosten vaikutus kerrostaloasuntojen hintoihin Helsingissä (2020)
Pro gradu -tutkielma, Pekka Päärni, Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta taloustiede.
Pekka Päärnin Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin miten rikokset vaikuttavat kerrostaloasuntojen hintoihin Helsingissä. Tutkielman tulos on, että vaikka turvallisuus yleisellä tasolla on yksi tärkeä tekijä asuinaluetta ja asuntoa valittaessa, ei asuinalueella tapahtuvien rikosten määrä juuri korreloi asuntojen hintoihin. Tutkimusaineistona käytettiin Keskusliiton HIntaseurantapalvelun vanhojen kerrostaloasuntojen osalta toteutuneita kauppojen dataa vuosilta 2013-2016.
