Lausunto Oikeusministeriölle 23.08.2021

VN/2434/2018

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto on kiinnittänyt huomiota velvollisuudesta ottaa käyttöön sisäinen ilmoituskanava ja tähän liittyvistä menettelyistä. Sisäisten ilmoituskanavien perustamisvelvollisuus koskee luonnosesityksen 8 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 1 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja ilmoitusvelvollisia yhteisöjä, joilla on lain 7 luvun 8 §:n mukainen velvollisuus. Luonnosesityksessä on todettu, että ehdotettu laki on täydentävää sääntelyä suhteessa erityislainsäädäntöön. Rahanpesulain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 18 kohdan mukaan rahanpesulakia sovelletaan kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetussa laissa (1075/2000) tarkoitettuihin kiinteistönvälitysliikkeisiin sekä vuokrahuoneiston välitysliikkeisiin.

Kiinteistönvälitysliikkeet sekä vuokrahuoneiston välitysliikkeet ovat ns. rahanpesulain mukaisia ilmoitusvelvollisia. Rahanpesulaki edellyttää ilmoitusvelvollisilta (mukaan lukien välitysliikkeiltä) vastaavanlaisen whistle blowing -ilmoituskanavan olemassaoloa (rahanpesulaki 7:8 §). Rahanpesulain edellyttämä ilmoituskanava on tarkoitettu rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta tehtäville ilmoituksille. Rahanpesulain lähtökohta on, että ilmoituskanava tulee olla jokaisella ilmoitusvelvollisella. Huomattavaa on, että tästä velvoitteesta voidaan kuitenkin poiketa. Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisella ei kuitenkaan tarvitse olla tällaista ilmoituskanavaa, jos valvontaviranomainen päättää ilmoitusvelvollisen riskiarvion perusteella, että valvontaviranomaisen ilmoituskanava on riittävä ilmoitusvelvollisen koko, toiminta ja sen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit huomioon ottaen.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (joka on mm. välitysliikkeiden osalta rahanpesulain mukainen valvontaviranomainen koko maassa) on omissa ohjeissaan lähtenyt siitä, että aluehallintoviraston omaa ilmoituskanavaa voivat oman kanavan sijaan käyttää ne aluehallintoviraston valvomat ilmoitusvelvolliset, joiden palveluksessa on korkeintaan viisi työntekijää, tai joiden organisaatiorakenne ei mahdollista riippumattoman kanavan järjestämistä lain tarkoittamalla tavalla. Tämän perusteella pienemmät välitysliikkeet ovat siinä asemassa, että niiden ei tarvitse rakentaa omaa ilmoituskanavaa, vaan ne voivat käyttää aluehallintoviraston tähän tarkoitukseen perustamaa järjestelmää.

Keskusliiton näkemyksen mukaan velvollisuus rakentaa oma sisäinen ilmoituskanava muodostuisi etenkin pienille yrityksille kohtuuttoman raskaaksi sekä epätarkoituksenmukaiseksi. Uuden sisäisen ilmoituskanavan perustaminen aiheuttaa välitysliikkeille sekä taloudellisia kustannuksia että hallinnollista taakkaa. Ilmoitusten laatiminen luottamuksellisesti ja riippumattoman henkilön toimesta ei myöskään käytännössä toteutuisi välitysliikkeissä, jotka työllistävät esimerkiksi yksi tai kaksi työntekijää. Pienempien välitysliikkeillä ei todennäköisesti myöskään ole samanlaista lainsäädännöllistä osaamista tai aikaisempaa kokemusta ilmoituskanavista kuin suuremmilla välitysliikkeillä.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto katsoo, että nykysääntelyn sisältämät velvoitteet ovat riittäviä ja tarkoituksenmukaisia pienille välitysliikkeille, jotka toimivat rahanpesulain soveltamisalalla. Keskusliitto katsoo, että luonnosesitys vapauttaa välitysliikkeet, joilla ei ole rahanpesulain mukaan velvoitetta perustaa omaa ilmoituskanavaa, perustamasta uuden lain edellyttämää sisäistä ilmoituskanavaa. Keskusliiton näkemyksen mukaan on ensiluokkaisen tärkeää, että pienissä välitysliikkeissä väärinkäytöksistä ilmoittava henkilö voi käyttää jatkossakin aluehallintoviraston omaa ilmoituskanavaa tai keskitettyä ulkoista ilmoituskanavaa ja saattaa asian tätä kautta toimivaltaisen viranomaisen selvitettäväksi. Ko. luonnosesitykseen tulee tarkentaa, mikä ilmoituskanava välitysliikkeiden käytössä on, kun ne eivät ole velvollisia perustamaan omaa sisäistä ilmoituskanavaa.