1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä Liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko maa.
2§ Tarkoitus ja toiminnan laatu
Liiton tarkoituksena on kiinteistönvälitysalan järjestöjen ja yritysten valtakunnallisena etujärjestönä
- toimia kiinteistönvälitysalan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja edunvalvojana alan yhteisten päämäärien toteuttamiseksi
- edistää ja kehittää kiinteistönvälitysalan tutkimusta ja koulutusta sekä alan eettistä ja juridista sääntelyä sekä
- edistää alan ammattilaisten parempaa osaamista, alan yritysten tarjoamien asiantuntijapalvelujen laadun kohottamista, hyvän kiinteistönvälitystavan noudattamista sekä sitä kautta entistä turvallisempaa asuntokauppaa Suomessa.
Tarkoitustaan Liitto toteuttaa:
- tekemällä esityksiä ja antamalla lausuntoja kiinteistönvälitysalan kysymyksissä viranomaisille,
- tutkimalla ja tilastoimalla kiinteistönvälitysalaa,
- ylläpitämällä yhteyksiä kiinteistöalan järjestöihin Suomessa ja ulkomailla sekä
- tukemalla muuta liiton tarkoitusta edistävää vastaavaa toimintaa.
Lisäksi Liitto voi harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi ja toimintamuotojensa rahoittamiseksi koulutustoimintaa ja omistamansa tietovarannon myyntitoimintaa.
3§ Jäsenet
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä kiinteistönvälitysalalla toimiva yhtiö, yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja säännöt ja joka jäseneksi liittyessään sitoutuu vastaamaan omalta osaltaan siitä, että yhteisön osakkaat tai jäsenet sekä yhteisön taikka sen osakkaiden tai jäsenten palveluksessa olevat noudattavat Liiton jäsenyyteen ja toimintaan liittyviä Liiton toimielinten hyväksymiä ohjeita ja määräyksiä.
Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea Liiton tarkoitusta ja toimintaa ja joka jäseneksi liittyessään sitoutuu vastaamaan siitä, että yhteisön osakkaat tai jäsenet sekä yhteisön taikka sen osakkaiden tai jäsenten palveluksessa olevat noudattavat Liiton jäsenyyteen ja toimintaan liittyviä Liiton toimielinten hyväksymiä ohjeita ja määräyksiä. Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta Liiton hallitus.
4§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota Liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta Liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun hallitus tai sen puheenjohtaja on vastaanottanut jäsenen kirjallisen eroilmoituksen tai, jos erosta on ilmoitettu Liiton kokouksessa, kokouspäivästä lukien.
Eroava jäsen on velvollinen maksamaan jäsenyyden voimassaoloaikana erääntyneet ja erääntyvät jäsenmaksunsa.
Hallitus voi erottaa jäsenen Liitosta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on jäseneksi liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään Liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Liittoa tai ei enää täytä laissa taikka Liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Erotettu jäsen menettää kaikki oikeutensa Liittoon nähden, mutta on velvollinen maksamaan erottamisvuoden ja sitä ennen erääntyneet aikaisempien vuosien jäsenmaksunsa.
5§ Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää Liiton vuosikokous. Varsinaisen jäsenen vuotuinen jäsenmaksu voi olla erisuuruinen kuin kannattajajäsenen vuotuinen jäsenmaksu.
6§ Hallitus ja toimitusjohtaja
Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja sekä vähintään kaksi ja enintään 11 muuta varsinaista jäsentä sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Hallitus voi kutsua enintään kaksi (2) asiantuntijajäsentä kerrallaan osallistumaan hallituksen työskentelyyn. Asiantuntijajäsenen toimikausi voi olla enintään puolen vuoden pituinen. Asiantuntijajäsen voidaan nimetä tehtävään useampia kertoja peräkkäin. Asiantuntijajäsenellä on hallituksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta eikä muita hallituksen jäsenelle kuuluvia oikeuksia. Asiantuntijajäsen ei ole hallituksen jäsen.
Asiantuntijajäsenelle maksettavasta palkkiosta päättää hallitus vuosikokousten vahvistaman talousarvion puitteissa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Jäsenen ollessa estynyt osallistumasta hallituksen kokoukseen, hallituksen tulee huolehtia nimetyn varajäsenen kutsumisesta kokoukseen.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaa vähintään kolme neljättä osaa (3/4) kokouksessa läsnä olevista hallituksen jäsenistä. Henkilövaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet. Jos äänet menevät vaalissa tasan, ratkaistaan asia arvalla. Hallituksen tehtävänä on valita Liitolle toimitusjohtaja sekä vahvistaa hänen tehtävänsä ja palkkansa.
7§ Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, kumpikin yksin sekä hallituksen muut jäsenet, kaksi yhdessä.
8§ Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle kesäkuun loppuun mennessä.
9§ Liiton kokoukset
Liiton vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-joulukuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun Liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) Liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Liiton kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Päätös voi koskea myös vain osaa kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Liiton kokouksen päätökseksi tulee, ellei laissa tai näissä säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Jos äänet menevät vaalissa tasan, ratkaistaan asia arvalla.
10§ Liiton kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava Liiton kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
Jos kokoukseen voidaan osallistua myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, tästä on mainittava kokouskutsussa. Kokouskutsussa on lisäksi mainittava, jos kokoukseen postitse tai teknisen apuvälineen avulla osallistuvan jäsenen puhevallan käyttäminen on rajoitettua.
11§ Äänioikeus
Liiton kokouksessa on äänioikeus kullakin varsinaisella jäsenellä, joka on täyttänyt sääntöjen mukaiset jäsenmaksuvelvoitteensa. Liiton kokouksessa kullakin varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.
Voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen Liitolle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.
Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta. Kannattajajäsenellä on läsnäolo-oikeus Liiton kokouksessa.
12§ Vuosikokous
Liiton vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen asialista
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
- valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet
- valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli Liiton jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Hallituksen puheenjohtaja on pyrittävä valitsemaan eri vuosina eri jäsenten piiristä.
13§ Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa tai Liiton purkamisesta päättää, mikäli ehdotusta kannattaa kolme neljättä osaa (3/4) Liiton kokouksessa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai Liiton purkamisesta.
Liiton purkautuessa käytetään sen varat Liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
14§ Erimielisyyksien ratkaiseminen
Kaikki Liiton ja sen jäsenten, hallituksen ja Liiton sekä Liiton ja yksittäisten hallituksen jäsenten väliset samoin kuin Liiton jäsenten väliset näihin sääntöihin taikka muutoin Liiton toimintaan ja jäsenyyteen perustuvat erimielisyydet, ellei niistä neuvotteluteitse voida sopia, saatetaan yksijäsenisen välimiesoikeuden ratkaistaviksi. Asian käsittelyssä noudatetaan välimiesmenettelystä kulloinkin voimassa olevaa lakia. Välimiehen valitsee, ellei välimiehen henkilöstä päästä muutoin sopimukseen, osapuolen hakemuksesta Keskuskauppakamarin välityslautakunta.