Keskeiset luvut:
- Huhtikuussa kiinteistönvälittäjät ja rakennusyhtiöt raportoivat valtakunnallisesti Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun*) yhteensä 3 630 asuntokauppaa (-39,3 % vuoden takaiseen, -38,1 % 5 vuoden keskiarvoon verrattuna), josta 3 473 kpl (-36,5 %/-32,7 % 5 vuoden ka.) olivat käytettyjen asuntojen vaihdantaa ja 157 kpl (-69,7 %/-77,6 % 5 vuoden ka.) uudisasuntojen myyntiä.
- Käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppoja raportoitiin 1 814 kpl (-38,4 %/-32,9 % 5 vuoden ka.), rivitaloasuntojen kauppoja 875 kpl (-35,5 %/-32,6 % 5 vuoden ka.) ja omakotitalojen kauppoja 784 kpl (-32,6/ -32,2 % 5 vuoden ka.). Näiden lisäksi välittäjät ja rakennusliikkeet raportoivat 446 muuta käytettyä kauppakohdetta, kuten vapaa-ajan asuntoja, toimitiloja, parkkipaikkoja sekä maa- ja metsätiloja.
- Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat nousivat hienoisesti maaliskuuhun verrattuna: pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,4 % ja muissa isoissa kaupungeissa 0,7 %. Viime vuoden huhtikuuhun verrattuna keskineliöhinnat käytetyissä kerrostaloasunnoissa olivat pääkaupunkiseudulla -10,6 % ja muissa isoissa kaupungeissa -6,9 % alempia.
- Myyntiajat lyhenivät hieman huhtikuussa pääkaupunkiseudun kerrostaloissa ja omakotitaloissa koko Suomessa verrattuna maaliskuun lukuihin.
Huhtikuu jäi asuntokaupassa vaimeaksi. Kauppamäärät jäivät vuoden 2020 korona-aikojen tasolle.
”Asunnon ostoaikeet ovat pysyneet matalalla tasolla, mikä näkyy myös asuntokauppamäärissä. Asuntokaupan pohja nähtiin kuitenkin vuoden vaihteessa ja kohti kesää on odotettavissa piristymistä asuntokauppaan, koska asuntoja ostetaan aina tarpeeseen”, kommentoi toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.
Haastavassa asuntomarkkinatilanteessa asiantunteva kiinteistönvälittäjä on todella tärkeä. Hinnoitteluun on kiinnitettävä huomiota.
”Pitkät myyntiajat kertovat, että ostajien ja myyjien näkemykset eivät kohtaa. Korkojen nousun jatkuminen on aiheuttanut varovaisuutta asuntomarkkinoille. Asuntojen hinnoissa on ollut laskupainetta kustannusten ja korkojen nousun vuoksi. Viime aikojen näkemykset korkojen nousun tasaantumisesta, inflaation laskemisesta sekä korkoennusteiden laskusta tuovat asuntokaupan näkymiin piristymistä”, arvioi Viljamaa.
Huhtikuussa käydyt eduskuntavaalit vaikuttivat myös kotitalouksien tilanteeseen.
”Tietynlainen epävarmuus tulevasta politiikasta näkyy perheiden valinnoissa. Asuntomarkkinoiden toiminnan parantamiseksi muuttamisen kustannuksia pitää keventää ja mahdollisuuksia vaihtaa elämäntilanteeseen sopivampaan asuntoon tehdä mahdollisimman helpoksi.”
”Asuntomarkkinoiden toiminta tarvitsee uudelta hallitukselta selkeän signaalin, ettei asuntorahoituksen sääntelyä tulevalla hallituskaudella enää kiristetä ja varainsiirtoveroa pitää laskea. Asuntokauppa on myös yhteiskunnallisesti tärkeä mittari talouden toimeliasuudesta. Kun asuntokauppa käy hyvin, taloudessa menee hyvin. Tämä on tärkeä muistaa myös Säätytalon hallitusneuvotteluissa”, Viljamaa korostaa.
Kauppamäärien orastava palautuminen notkahti
Käytettyjen asuntojen kauppamäärät jäivät -36,5 % edellisvuoden huhtikuuhun ja -32,7 % viiden vuoden keskiarvoon nähden, vaikka vielä maaliskuussa kauppa näytti hieman piristyneen vuodenvaihteen pohjalukemista. Uusien asuntojen raportoitujen kauppojen määrä pysyi edelleen vähäisenä, -69,7 % edellisvuoteen ja -77,6 % viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Käytettyjen ja uusien asuntojen kauppamäärät olivat huhtikuussa yhteensä -39,3 % edellisvuoteen ja -38,1 % viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Inflaatio ja asuntolainojen korkojen nousu ovat olleet pandemiaakin pahempaa myrkkyä ihmisten asunnonvaihtohalulle, sillä vuodesta 2012 alkaen tarkasteltuna huhtikuun kokonaiskauppamäärät jäivät pienimmälle tasolle jopa pandemiavuoteen 2020 verrattuna.
Pääkaupunkiseudulla käytettyjen asuntojen huhtikuun kauppamäärä 832 kpl oli -41,0 % alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Pääkaupunkiseudun kehyskuntien kauppamäärä 218 kpl oli -44,9 % edellisvuoteen nähden. Käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin huhtikuussa Helsingissä 505 kpl (-36,9 % vs. huhtikuu 2022; – 34,1 % 5 v. ka), Espoossa 181 kpl (-44,8 % kpl; -44,7 % 5 v. ka) ja Vantaalla 146 kpl (-48,2 %; -45,8 % 5 v. ka). Huhtikuun myyntimääristä 2 423 kpl, 69,8 % oli pk-seudun ulkopuolella, ja 24,0 % volyymistä kohdistui pääkaupunkiseudun kaupunkeihin ja loput 6,3 % sen kehyskuntiin.
Muista suurimmista kaupungeista käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin huhtikuussa eniten Tampereella 239 kpl (-37,9 %; -31,8 % 5 v. ka), Oulussa 162 kpl (-41,5 %; -34,5 % 5 v. ka) ja Turussa 164 kpl (-32,8 %; -31,4 % 5 v. ka). Kuopiossa rekisteröitiin 96 kauppaa (-29,9 %; -23,7 % 5 v. ka). Lahdessa kauppoja solmittiin 89 kpl (-44,0 %; -38,4 % 5 v. ka) ja Jyväskylässä 104 kpl (-29,7 %; -28,1 % 5 v. ka).
Maakunnittain tarkasteltuna Uusimaa oli ykkönen 1 157 kpl kauppamäärällä, joka oli -42,4 % edellisvuoden huhtikuuta alemmalla tasolla. Seuraavana tuli Pirkanmaa 418 kpl (-36,1 %) kauppamäärällään, sitten Varsinais-Suomi 331 kpl (-35,7 %) ja Pohjois-Pohjanmaa 250 kpl (-35,4 %).
Uusien asuntojen Hintaseurantapalveluun raportoidut myyntimäärät eivät parantuneet alkuvuodesta. Muutokset suurimmissa kaupungeittain vaihtelevat -50,0 % tasosta -85,9 % laskuun edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna. Suorassa kuluttajakaupassa myytiin vastavalmistuneita asuntoja isoista kaupungeista edelleen eniten, 20 kpl, Espoossa, mikä on -75,0 % viime vuoden huhtikuuhun verrattuna ja -78,2 % verrattuna 5 vuoden keskiarvoon. Helsingissä myytiin 16 uutta asuntoa (-55,6 % edellisvuoteen verrattuna, -82,3 % 5 v. ka) samoin kuin Vantaalla (-52,9 %; -70,6 % 5 v. ka). Turussa uusien asuntojen kauppoja tehtiin 9 kpl; (-66,7 % edellisvuoteen verrattuna; -84,9 % 5 v. ka).
Myyntiajat pääosin lyhentyivät
Myyntiajat käytetyissä asunnoissa lyhenivät huhtikuussa kevään edetessä omakotitalojen osalta koko Suomessa sekä myös hieman kerrostaloasuntojen osalta pääkaupunkiseudulla. Käytetyn omakotitalon keskimääräinen myyntiaika pääkaupunkiseudulla oli huhtikuussa 105 päivää (118 päivää maaliskuussa) ja 126 päivää muualla Suomessa (135 pv maaliskuussa). Kerrostaloasunnot myytiin puolestaan pääkaupunkiseudulla huhtikuussa keskimäärin 91 päivässä (92 maaliskuussa). Muualla Suomessa käytettyjen kerrostaloasuntojen myyntiajat pitenivät hieman 101 päivään (97 päivää maaliskuussa).
Pääkaupunkiseudulla yksiöt ja kaksiot myytiin huhtikuussa keskimäärin 94 päivässä, ja kolmiot sekä neliöt 85 päivässä. Yksiöiden myynnissä Helsinki kiri kärkeen 91 päivän myyntiajalla, kun Espoossa myynti vei 100 päivää ja Vantaalla 119 päivää. Kaksiot menivät Helsingissä kaupaksi 91 päivässä, Espoossa 92 päivässä ja Vantaalla 113 päivässä. Kolmioissa ja neliöissä oltiin Vantaalla maaliskuun tapaan nopeimpia, sillä siellä ne menivät kaupaksi 76 päivässä, Espoossa 78 päivässä ja Helsingissä 89 päivässä. Omakotitalot myytiin Vantaalla 98 päivässä, Espoossa 104 päivässä ja Helsingissä selvästi maaliskuuta nopeammin 115 päivässä. Muualla Suomessa yksiöt myytiin keskimäärin 82 päivässä, kaksiot 101 päivässä sekä kolmiot ja neliöt 109 päivässä.
Suurimpia kaupunkeja ja koko alkuvuotta vertailtaessa nopeimmin kaikkien asuntotyyppien kauppoja tehtiin Turussa ja Oulussa keskimäärin 80 päivässä. Pisin myyntiaika 110 päivää oli Lahdessa, kun vielä maaliskuun kohdalla pisimpään myynti kesti Kuopiossa.
Maakuntia vertailtaessa koko alkuvuoden osalta järjestys on pysynyt samana: Varsinais-Suomi (91 päivää) ja Pirkanmaa (94 päivää) samoin kuin Pohjois-Pohjanmaa (95 päivää) olivat kärjessä myyntiaikojen nopeudessa. Uudellamaalla keskimääräinen myyntiaika oli 98 päivää. Pisin myyntiaika oli Etelä-Karjalassa, jossa myynti kesti keskimäärin 145 päivää, kun vielä viime vuonna myynti kesti siellä keskimäärin vain 102 päivää.
Käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnoissa hitusen nousua
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat hieman huhtikuussa sekä pääkaupunkiseudulla että muissa suurissa kaupungeissa maaliskuuhun verrattuna. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 0,4 % ja muissa isoissa kaupungeissa 0,7 %. Oulussa nousua oli reippaammin 4,1 %, Tampereella 1,3 %. Turussa hinnat taas palautuivat lähemmäs alkuvuoden tasoa -3,4 %:n verran, kun maaliskuussa nousua oli 5,2 %. Turussa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat silti edelleen nousseet muita suuria kaupunkeja nopeammin vuodesta 2015 lähtien.
Vuoden 2022 huhtikuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat olivat pääkaupunkiseudulla -10,6 % ja muissa isoissa kaupungeissa -6,9 % alhaisemmalla tasolla. Oulussa nousua oli 0,7 %, Tampereella laskua -7,2 %, ja Turussa -8,7 %. Suurin pudotus tapahtui vuoden 2022 lokakuussa, jonka jälkeen hintamuutokset ovat olleet pienempiä, mutta Tamperetta lukuun ottamatta hinnat kääntyneet nousuun alkuvuoden aikana.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
P. +358 40 723 5821
*)KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 11.5.2023 (katsauksen päiväys).
Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä. KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,6 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
KESKEISIMMÄT TILASTOT JA NIIDEN RAJAUKSET
Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käytämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.
Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää.
KATTAVUUSARVIO
Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin. Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot.
KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta.
Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä.
