Kuluttaja-asiamies muistutti 31.10.2024 julkaistussa tiedotteessaan rakennuttajia ja välitysliikkeitä suorituskyvyttömyysvakuuden asettamisvelvollisuudesta. Samalla Kuluttaja-asiamies päivitti linjaustaan ”Asunnonostajan hyväksi asetettavat vakuudet”. Linjauksen mukaan asuntoja kuluttajille välittävien välitysliikkeiden on tarkistettava:
- 1. vaatiiko kuluttajille myytävä kohde suorituskyvyttömyysvakuuden asettamista ja
- 2. onko suorituskyvyttömyysvakuus asetettu.
Linjauksessa viitataan 30.11.2023 annettuun markkinaoikeuden ratkaisuun (MAO:555/2023, päätöslyhennelmä luettavissa alta*). KVKL:n Kuluttaja-asiamiehelle tekemästä täsmennyspyynnöstä huolimatta on jäänyt käytännössä epäselväksi, mistä välittäjä voi asian tarkistaa ja millainen tarkistaminen katsotaan riittäväksi, jotta välitysliikkeen voidaan katsoa täyttäneen velvoitteensa. Näin ollen välitysliikkeen tulee arvioida itse tapauskohtaisesti, vaatiiko kohde suorituskyvyttömyysvakuuden asettamista. Epäselvyyttä suorituskyvyttömyysvakuuden asettamisvelvollisuudesta on ollut erityisesti tilanteissa, joissa on kyse uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta tai lisärakentamisesta. Mikäli on epäselvää, tuleeko kohteelle asettaa asuntokauppalain edellyttämä suorituskyvyttömyysvakuus, eikä vakuutta ole asetettu, on suositeltavaa harkita toimeksiannosta kieltäytymistä seuraamusten vuoksi. Mikäli taas on selvää, että kohteelle tulee asettaa lain edellyttämä suorituskyvyttömyysvakuus eikä sellaista ole asetettu, välitysliikkeen tulee aina kieltäytyä tällaisesta toimeksiannosta. Kohteen markkinointi kuluttajille ilman, että kohteeseen on asetettu lain edellyttämiä vakuuksia, on rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Tämä koskee suorituskyvyttömyysvakuuden ohella myös rakentamisvaiheen vakuutta sekä rakentamisvaiheen jälkeistä vakuutta.
*MAO:555/2023: Ratkaisussa oli kyse entuudestaan olemassa olevassa asunto-osakeyhtiössä sijaitsevien seitsemän toimistohuoneiston käyttötarkoituksen muuttamisesta seitsemäksitoista asuinhuoneistoksi. Muutostyö sisälsi asunto-osakeyhtiön kahden alimman kerroksen kaiken talotekniikan uusimisen lämmitysputkistoa lukuun ottamatta. Kaikki ei-kantavat väliseinät oli purettu, ja kantaviin väliseiniin tehty aukkoja. Kahden alimman kerroksen kaikkien rakenteiden peruskorjaus- ja muutosaste oli noin 60 prosenttia sisältäen myös kantavat runko- ja julkisivurakenteet. Asuntoja alettiin tarjoamaan kuluttajien ostettavia ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen oli hyväksynyt asuinhuoneistot käyttöön otettaviksi. Markkinaoikeus katsoi kyseessä olleen asuntokauppalain 2 luvun 1c pykälän mukainen lisärakentaminen. Näin ollen asunto-osakeyhtiön ja asunto-osakkeen ostajien hyväksi olisi pitänyt asettaa asuntokauppalain edellyttämä suorituskyvyttömyysvakuus. Koska vakuutta ei ollut asetettu, oli toiminta asuntokauppalain vastaista. Lisäksi kohteen markkinointi katsottiin kuluttajansuojasääntelyn vastaiseksi. Markkinaoikeus kielsi rakennuttajaa sekä välitysliikettä 100 000 euron sakon uhalla markkinoimasta asunto-osakkeita kuluttajille, kun taloyhtiön ja asunto-osakkeen ostajien hyväksi ei ollut asetettu lain edellyttämää vakuutta.
