Lakimuutoksen myötä avio-oikeus vanhenee pääsääntöisesti 10 vuoden kuluessa, kun avioliitto on päättynyt eroon, ellei vanhentumista katkaista hakemalla tuomioistuimesta pesänjakajaa tai sopimalla toisin määrämuotoisesti. Vanhentumisen jälkeen puolisoilla ei ole oikeutta tasinkoon eikä entinen puoliso ole enää kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella. Muutos ei koske avioliittoja, jotka ovat päättyneet toisen puolison kuolemaan. Aika lasketaan avioliiton purkautumista koskevan päätöksen antopäivästä.
Myös vallinnanrajoitukset vanhenevat jatkossa kymmenen vuoden kuluessa avioliiton purkautumisesta. Kun määräaika on kulunut, vallinnanrajoitukset lakkaavat eikä entinen puoliso enää tarvitse toisen puolison suostumusta yhteisenä kotina käytetyn tai pääasiallisesti yhteisenä kotina käytettäväksi tarkoitetun kohteen myymiseen tai vuokraamiseen. Rajoitukset vanhenevat avioliiton päättymistavasta riippumatta ja muutos koskee näin ollen myös puolison kuoleman vuoksi purkautuneita avioliittoja. Aika lasketaan avioliiton purkautumista koskevan päätöksen antamisesta tai puolison kuolinpäivästä.
Kymmenen vuoden määräajan lisäksi keskeistä on huomioida lain siirtymäsäännökset. Ennen lain voimaantuloa päättyneissä avioliitoissa 10 vuoden vanhentumisaikaa ei sovelleta heti, vaan muutokset tulevat käytännössä voimaan aikaisintaan 5 vuotta lain voimaantulon jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennen lain voimaan tuloa päättyneiden avioliittojen osalta uudet määräajat alkavat vaikuttaa vasta 1.6.2031.
