Eniten mökkikauppoja kesäkuukausina tehtiin Etelä-Savon lisäksi tutusti Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Järvimaisema tai merenranta oli monen mökistä haaveilevan mielessä, ja moni myös toteutti kesällä tuon mökkihaaveen.
Etätyö vaikuttaa sekä mökki- että asuntomarkkinoilla
Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusta mittaavan selvityksen mukaan suomalaisten loma-asunnon ostoaikeet ovat selvästi pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.
”Mökkeily koki buumin koronan myötä. Vuosina 2020–2022 mökin ostoaikeet olivat poikkeuksellisen korkealla. Sen jälkeen ostoaikeissa on tultu hieman alaspäin, mutta edelleen mökki houkuttelee korona-aikoja selvästi enemmän. Mökkien ostoaikeet ovat olleet tasaisesti kasvussa vuodesta 2024 alkaen”, Viljamaa selvittää.
Kasvaneita aikeita selittää koronan jälkeisen ajan etätyömahdollisuuksien kasvu ja mökkien käyttämisen lisääntyminen sekä mahdollisuudet vuokrata mökkejä alustapalvelujen, kuten Airbnb:n kautta.
Asuntokaupassa ostoaikeet ovat vastaavasti huomattavasti laskeneet, ja myös asuntokauppamäärät ovat pudonneet huomattavasti.
”Yksi syy tälle kehitykselle on todennäköisesti myös siinä, että työn perässä muuttaminen ei ole etätyön yleistymisen myötä enää niin välttämätöntä”, Viljamaa huomioi.
”Asunto on ihmisille välttämätön, koska jossain pitää asua. Omistusasuntokäyttöön tulevien asuntojen osalta varainsiirtovero tulisi poistaa. Sillä olisi tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus myös työmarkkinoille.”
Lapissa rikotaan jälleen talvikaudella ennätyksiä?
Mökkikauppa ei osoita minkäänlaisia laantumisen merkkejä, päinvastoin.
”Talvikauden lähestyessä Lapin mökkikauppa piristyy voimakkaasti. Odotamme, että tällä talvisesongilla pohjoisen Suomen mökkikaupassa rikotaan jälleen ennätyksiä. Kansainvälinen kiinnostus Suomea ja Lappia kohtaan jatkaa edelleen kasvuaan”, Viljamaa ennakoi.
Etelä-Savo nousi mökkikaupan kärkeen kesäkuukausina
Mökkikauppasesonki huipentui tänä kesänä heinäkuussa, mutta myös kesäkuussa kauppa kävi lähes samaa tahtia. KVKL Hintaseurantapalvelun datan perusteella kesä–elokuussa myytiin yhteensä 1 575 loma-asuntoa. Kesäkuussa loma-asuntoja myytiin 540 kappaletta, heinäkuussa 559 kappaletta ja elokuussa 476 kappaletta. Edellisvuoden vastaavalta ajalta laskua oli -5,6 %. Kesän aikana myydyistä loma-asunnoista uusia oli 4 kappaletta.
Maakunnista määrällisesti eniten mökkikauppoja tehtiin kesä–elokuussa Etelä-Savossa (178 kpl, 15,6 % edellisvuosi), Uudellamaalla (175 kpl, 0,6 %), ja Pirkanmaalla (174 kpl, 4,8 %). Vähiten mökkikauppoja solmittiin Keski-Pohjanmaalla (5 kpl, -58,3 %).
Koko kuluneen vuoden aikana tammi–elokuussa eniten mökkikauppoja on tehty Uudellamaalla (294 kpl, 2,1 % ed. vuosi) ja Etelä-Savossa (277 kpl, 11,7 %). Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa molemmissa myytiin 264 loma-asuntoa. Vähiten mökkikauppoja solmittiin Keski-Pohjanmaalla (9 kpl).
Hintataso laski kesän mittaan alkuvuodesta
Hintataso loma-asuntojen kaupoissa laski kesän aikana alkuvuodesta, jolloin tehdään kalliimpien loma-asuntojen kauppoja Lapissa. Keskimääräinen hinta tammi–elokuussa on ollut 132 000 euroa ja mediaanihinta 91 000 euroa.
Maakunnista mökkikaupan kauppasummien kokonaisarvo oli kesä–elokuussa korkein Uudellamaalla (28,3 miljoonaa euroa, 4,9 % ed. vuosi vastaava jakso). Seuraavaksi arvokkaimpia kauppoja solmittiin Varsinais-Suomessa (25,1 miljoonaa euroa, 8,4 %) ja Pirkanmaalla (20,5 miljoonaa euroa, -15,9 %). Pienimmät kokonaisarvot olivat Keski-Pohjamaalla (407 500 euroa, -61,8 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (2,0 miljoonaa euroa, -3,7 %).
Tammi–elokuussa mökkikaupan kauppasummien kokonaisarvo oli korkein Lapissa (58,5 miljoonaa euroa, 8,4 % ed. vuosi vastaava jakso). Seuraavaksi arvokkaimpia kauppoja solmittiin Uudellamaalla (49,8 miljoonaa euroa, 9,8 %) ja Varsinais-Suomessa (39,6 miljoonaa euroa, 10,5 %). Pienimmät kokonaisarvot olivat Keski-Pohjamaalla (573 000 euroa, -56,1 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (2,9 miljoonaa euroa, -20,8 %).
Koko maassa loma–asuntokaupan tammi–heinäkuun kokonaisarvo 347 miljoonaa euroa oli 0,9 % suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu, data päivitetty 23.9.2026.
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
P. +358 40 723 5821
KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
· KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 25.09.2026 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
· KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.
·KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,84 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
· Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
