Kuluttajien luottamus isoihin hankintoihin on ollut haurasta vuodesta 2022 eteenpäin. Kulunut heinäkuu oli kuitenkin asuntokaupassa lukumääräisesti vuoden toiseksi vilkkain asuntokaupan kuukausi, joten suunta on kasvua kohti.
Helsinki näyttää suuntaa asuntokaupalle – käänne on käsillä
”Perinteinen asuntomarkkina-analyytikkojen viisaus on, että Helsinki näyttää suuntaa koko Suomen asuntomarkkinoille. Helsingissä käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin lähes yhtä vilkkaasti kuin viime vuoden heinäkuussa”, Viljamaa sanoo.
”Suomen talous on kasvanut reippaasti alkuvuoden aikana. Hyviä uutisia tulee taloudesta jatkuvalla syötöllä. Rakentamisalallakin tulevaisuudennäkymät ovat hyvin valoisat. Investointeja tehdään ja vienti on erinomaisella tasolla. Sekä Suomen taloudessa että asuntomarkkinoilla elämme käännekohtaa”, hän jatkaa.
Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa myyntiajat alle 100 päivään heinäkuussa
Ehkä hieman yllättävästi Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa asuntojen myyntiajat lyhentyivät alle sataan päivään.
”Maakuntatasolla myyntiajat ovat heinäkuussa viimeksi olleet Suomessa alle 100 päivän keskimääräisesti vuonna 2023. Tuolloin myyntiaika oli alle sata päivää Varsinais-Suomessa. Ennen kuin hinnoissa voi tapahtua selkeämpää nousua, on myyntiaikojen lyhennyttävä vielä muuallakin Suomessa selvästi. Myyntiaika venyy, mikäli asunto on hinnoiteltu liian kalliiksi”, toteaa Viljamaa.
Miksi pankista on niin vaikea saada lainaa tietyille alueille – hyvinvointialueuudistus lisää alueiden eriytymistä
Asuntojen hintakehitys on ollut laskevaa trendiä jo noin neljä vuotta.
”Kun asuntojen hintakehitystä seurataan, viitataan tyypillisesti vuoden takaisiin lukuihin. Kiinnostavaa kuluttajien osalta on kuitenkin ymmärtää, että asuntojen hinnat ovat esimerkiksi 10 suurimman kaupungin käytettyjen kerrostaloasuntojen kohdalla nousseet vuoden alusta pääkaupunkiseutua ja Tamperetta lukuun ottamatta. Näillä Suomen kahdella suurimmalla kaupunkiseudullakin asuntojen hinnat ovat tasaantuneet”, Viljamaa huomioi.
”Asunnon markkinahinta on se hinta, josta sekä myyjä että ostaja ovat samaa mieltä. Erityisen paljon asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla ovat laskeneet 2019–2021 valmistuneissa pienissä kerrostaloyksiöissä, jotka sijaitsevat valinnaisella vuokratontilla tai vuokratontilla. Hinta on saattanut laskea jopa 30 prosenttia myyntihinnasta. Nuo asunnot painavat hintaindeksejä alaspäin, mutta tarjoavat myös erinomaisia mahdollisuuksia ensiasunnon ostajille ja sijoitusasuntoa etsiville.”
Kiinteistönvälitysalan Keskusliittoon tulee paljon viestiä siitä, että pankista ei myönnetä lainaa.
”Se johtuu osittain asuntojen hintakehityksestä. Erityisen paljon ovat laskeneet muun muassa perinteisten teollisuuspaikkakuntien asuntojen hinnat.”
Kun omalla tontilla olevan omakotitalon mediaanihinta vuonna 2015 Imatralla oli 82 000 euroa, vastaavasti viime vuonna se oli enää 40 000 euroa. Varkaudessa kehitys oli vastaavana ajankohtana 82 000 eurosta 61 500 euroon ja Jämsässä 85 500 eurosta 50 000 euroon.
”Kymmenen vuoden hintakehitys kertoo synkkää tarinaa metsäteollisuuden isosta rakennemuutoksesta, Suomen ikärakenteen vaikutuksesta alueiden eriytymiseen ja asuntokannan yleisestä kehityksestä näissä seutukaupungeissa”, Viljamaa näkee.
Hyvinvointialueuudistus on saattanut myös entisestään kiihdyttää eriytymistä, kun maakuntien keskuskaupunkeihin on siirretty toimintoja. Esimerkiksi Kajaanissa ja Joensuussa vastaavien omakotitalojen hinnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet.
”Omakotitalojen hintakehitys on näissä väestöä menettävissä kaupungeissa niin haastava, että vastuullisen pankin on käytännössä mahdotonta myöntää tällaiseen kohteeseen asuntolainaa, vaikka potentiaalinen ostaja kohteelle olisikin. Tämä on iso yhteiskunnallinen haaste, joka vain muuttuu haastavammaksi, kun mennään kohti 2030-lukua.”
Asuntokaupan alennusmyynti päättymässä?
Viljamaa arvioi, että alueiden eriytyminen voimistuu ja kasvavien kaupunkiseutujen asuntojen hinnat kääntyvät nousuun.
”Tämä tapahtuu todennäköisesti nopeammin kuin myöhemmin. Vuodet 2025–2026 ovat kymmenen vuoden päästä sellaisia vuosia, jota pidetään poikkeuksellisen hyvinä vuosina asuntokauppojen tekemiseen.”
Päähuomiot, data päivitetty 10.8.2026:
- Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin heinäkuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 271 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (-13,5 % ed. vuosi) ja 98 kpl uudisasunnon myyntiä (-18,3 %), eli yhteensä 4 369 kpl (-13,7 %) asuntokauppoja.
- Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat pääkaupunkiseudulla -1,9 % ja nousivat 2,5 % muissa isoissa kaupungeissa kesäkuuhun verrattuna.
- Keskimääräisissä myyntiajoissa suurin muutos kesäkuuhun verrattuna oli pääkaupunkiseudun omakotitalojen myyntiajan pidentyminen 20 päivällä (123 pv:ään).
Kokonaiskauppamäärä laski 13 prosenttia viime vuodesta
Heinäkuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 4 271 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (-13,5 % ed. vuosi, -10,3 % 5 v. ka) ja 98 kpl uudisasunnon myyntiä (-18,3 %, -66,3 % 5 v. ka), eli yhteensä 4 369 kpl asuntokauppoja (-13,7 %, -13,5 % 5 v. ka). Lisäksi myytiin 541 kpl loma-asuntoa, 112 kpl tontteja, sekä 243 kpl muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Heinäkuun kokonaiskauppamäärä oli nämä mukaan lukien 5 265 kpl kohteita, mikä on -13,3 % 2025 heinäkuun tasosta ja -13,8 % viiden vuoden keskiarvosta.
Asuntotyyppejä tarkastellessa heinäkuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 2 096 kpl (-8,4 % vrt. heinäkuu 2025) sijaitsivat kerrostaloissa, ja 1 050 kpl (-15,6 %) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Käytettyjen omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 1 125 kpl (-20,0 %). Uusista asunnoista 48 kpl oli kerrostaloja (-35,1 %), 35 kpl rivitaloja (6,1 %) ja 15 kpl omakotitaloja (15,4 %).
Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä 985 kpl käytettyä asuntoa (-6,1 % vrt. ed. vuosi). Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 272 kpl (-15,8 %). Muualla Suomessa tehtiin 3 014 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (-15,5 %). Pääkaupunkiseudun kauppamäärien osuus koko Suomen käytettyjen asuntojen kauppamäärästä oli 23,1 %, pääkaupunkiseudun kehyskuntien 6,4 % ja muun Suomen 70,6 %.
Käytettyjä asuntoja suurimmista kaupungeista myytiin eniten heinäkuussa Helsingissä (583 kpl, -1,7 % ed. vuosi), Tampereella (280 kpl, -15,2 %) ja Espoossa (238 kpl, -11,9 %).
Maakunnista kappalemääräisesti eniten käytettyjä asuntoja myytiin heinäkuussa Uudellamaalla (1 407 kpl, -9,6 % ed. vuosi), Pirkanmaalla (502 kpl, -16,9 %) ja Varsinais-Suomessa (377 kpl, -24,0 %). Kauppamäärissä eniten prosentuaalista muutosta, -24,0 %, edellisvuoteen nähden oli edellä mainitussa Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla (-23,3 %).
Uusia asuntoja myytiin suurista kaupungeista kappalemääräisesti eniten Helsingissä (13 kpl, -13,3 %).
Käytettyjen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousivat Turussa 6 % kesäkuusta
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat pääkaupunkiseudulla -1,9 %, ja nousivat 2,5 % muissa isoissa kaupungeissa kesäkuuhun verrattuna. Turussa hinnat nousivat 5,9 %, Tampereella 3,6 % ja laskivat -0,3 % Oulussa.
Vuoden alkuun verrattuna hinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla keskimäärin -1,2 % ja nousseet muissa suurimmissa kaupungeissa 2,1 %.
Vuoden takaiseen heinäkuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla -4,3 % ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin -5,2 %. Turussa hinnat laskivat vuoden takaisesta -6,7 %, Tampereella -4,8 % ja Oulussa -1,6 %.
Myyntiajoissa ei suuria muutoksia kesäkuusta
Keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa oli 106 päivää (kesäkuussa 101 päivää), ja muualla Suomessa 117 päivää (kesäkuussa 116 päivää). Rivitaloasunnoissa myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 97 päivää (kesäkuussa 103 pv) ja muualla Suomessa 106 päivää (kesäkuussa 117 päivää). Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 123 päivää (kesäkuussa 103 pv), samoin kuin muualla Suomessa (kesäkuussa 132 päivää).
Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin kesäkuussa keskimäärin 102 päivässä, kaksiot 110 päivässä, ja kolmiot sekä neliöt 104 päivässä. Yksiöiden kaupanteko kävi Vantaalla 66 päivässä, Helsingissä myynti vei 104 päivää ja Espoossa 119 päivää. Kaksiot menivät kaupaksi Helsingissä 106 päivässä, Espoossa 112 päivässä ja Vantaalla 126 päivässä. Kolmiot ja neliöt myytiin Espoossa 97 päivässä, Helsingissä 102 päivässä ja Vantaalla 123 päivässä. Omakotitalot myytiin Espoossa 108 päivässä, Vantaalla 127 päivässä ja Helsingissä 144 päivässä.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
- KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 12.08.2026 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
- KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.
- KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,84 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
- Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
- Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.
- Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää.
Kattavuusarvio
- Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin.
- Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot.
- KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta.
- Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä.
