Kauppamäärät olivat kokonaisuutena elokuussa poikkeuksellisen matalalla tasolla. Käytettyjä asuntoja myytiin 4 088 kappaletta.
”Elokuu on tyypillisesti kauppamäärien osalta yksi vuoden huippukuukausista. KVKL Hintaseurantapalvelun datan perusteella viimeksi käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin vähemmän vuonna 2003 elokuussa, jolloin määrä oli 4 030 kappaletta”, Viljamaa selvittää.
”Asuntokauppojen kokonaismäärä on vuonna 2026 ollut käytännössä samassa tahdissa kuin vuosina 2023 ja 2024. Kauppamäärät ovat olleet selvästi jäljessä viime vuoden tahdista erityisesti maaliskuun jälkeen, jolloin korot nousivat selvästi Hormuzinsalmen kriisin jälkimainingeissa”, Viljamaa sanoo.
Ainoastaan Etelä-Savossa käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin viime vuoden elokuuta enemmän; Saimaan rannoista tunnetussa maakunnassa käytettyjen asuntojen kauppoja tehtiin yksi kauppa viime vuotta enemmän. Keski-Pohjanmaalla kauppamäärät supistuivat jopa lähes kolmanneksella.
Asuntojen hintakehityksessä eriytymistä
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurissa kaupungeissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnoissa käänne vahvistui.
”Näissä kaupungeissa käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat vuoden alusta nousseet 3,2 prosenttia. Tilastoissa verrataan yleensä vuoden takaiseen, ja siihen verrattuna hinnat ovat 2,8 prosenttia matalammalla kuin vuosi sitten. On kuitenkin hyvä huomata, että käänne on näiden tilastojen valossa hintojen osalta jo tapahtunut”, huomioi Viljamaa.
Pääkaupunkiseudun isojen asuntojen hinnat nousevat ja pienten asuntojen laskevat
Helsinki näyttää perinteisesti suuntaan koko Suomen asuntomarkkinoille.
”Asuntomarkkinoiden toimijoiden olisikin syytä tarkkailla kysyntää tarkemmin. Helsingissä asuntojen, joissa on 4 huonetta tai enemmän, hinnat ovat nousseet vuodessa jopa 8 prosenttia. Vastaavana ajanjaksona helsinkiläisten yksiöiden hinnat ovat laskeneet lähes 7 prosenttia.”
”Jos pääkaupunkiseudulla johonkin asuntoihin tulee pula, se on näitä isompia perheasuntoja. Pieniä asuntoja on edelleen tarjolla tuhansia ja pienten asuntojen tuotannolla ’asuntopulan estäminen’ on hölmöläisten touhua. Asunto ei ole myöskään mikään kertakäyttötuote. Asuntomarkkinoiden tasapainottaminen on haastavaa, mikäli käytännössä koko kerrostalotuotanto on valtion tukemaa asuntotuotantoa”, painottaa Viljamaa.
Ensiasunnon ostajilla on historiallinen mahdollisuus
Asuntojen hinnat suhteessa palkansaajien ansiotasoon on historiallisen hyvä ostajan näkökulmasta.
”Nyt kannattaa ehdottomasti selvittää pankista omat mahdollisuudet omistusasunnon ostamiseen. Viimeksi 90-luvun laman jälkimainingeissa oli asuntojen hintatason ja ansiotason suhde yhtä houkutteleva ostajien näkökulmasta.”
”Tilastojen valossa suomalaisten tyypillisin reitti vaurastumiseen käy omistusasunnon hankkimisen kautta ja erityisesti nuorten asunnon hankkimista olisi syytä myös politiikan keinoin tukea. Omistusasunto tuo vakautta ja on myös hyvää perhepolitiikkaa. Perhe perustetaan tyypillisesti vasta omistusasunnon hankkimisen jälkeen”, muistuttaa Viljamaa.
Päähuomiot, data päivitetty 7.9.2026:
- Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin elokuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 088 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (-14,6 % ed. vuosi) ja 68 kpl uudisasunnon myyntiä (-50,0 %), eli yhteensä 4 156 kpl (-15,6 %) asuntokauppoja.
- Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat pääkaupunkiseudulla -0,2 % ja nousivat 1,0 % muissa isoissa kaupungeissa heinäkuuhun verrattuna.
- Keskimääräisissä myyntiajoissa suurin muutos heinäkuuhun verrattuna oli myyntiajan pidentyminen 12 päivällä pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa käytetyissä rivitaloasunnoissa.
Kauppamäärät laskivat koko maassa edellisvuodesta
Elokuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 4 088 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (-14,6 % ed. vuosi, -21,1 % 5 v. ka) ja 68 kpl uudisasunnon myyntiä (-50,0 %, -82,2 % 5 v. ka), eli yhteensä 4 156 kpl asuntokauppoja (-15,6 %, -25,3 % 5 v. ka). Lisäksi myytiin 463 kpl loma-asuntoa, 129 tonttia, sekä 264 kpl muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Elokuun kokonaiskauppamäärä oli nämä mukaan lukien 5 012 kpl kohteita, mikä on -14,9 % 2025 elokuun tasosta ja -24,4 % viiden vuoden keskiarvosta.
Asuntotyyppejä tarkastellessa elokuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 2 063 kpl (-7,8 % vrt. elokuu 2025) sijaitsivat kerrostaloissa, ja 953 kpl (-18,5 % vrt. ed. vuosi) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Käytettyjen omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 1 072 kpl (-22,3 %). Uusista asunnoista 41 kpl oli kerrostaloja (-59,4 %), 19 kpl rivitaloja (-17,4 % ed. vuosi) ja 8 kpl omakotitaloja (33,3 % ed. vuosi).
Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä 910 kpl käytettyä asuntoa (-5,0 % vrt. ed. vuosi). Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 274 kpl (-16,7 %). Muualla Suomessa tehtiin 2 904 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (-17,0 %). Pääkaupunkiseudun kauppamäärien osuus koko Suomen käytettyjen asuntojen kauppamäärästä oli 22,3 %, pääkaupunkiseudun kehyskuntien 6,7 % ja muun Suomen 71 %.
Käytettyjä asuntoja suurimmista kaupungeista myytiin eniten elokuussa Helsingissä (553 kpl, -1,3 % ed. vuosi), Tampereella (254 kpl, -18,8 % ed. vuosi) ja Espoossa (215 kpl, -6,5 %).
Maakunnista kappalemääräisesti eniten käytettyjä asuntoja myytiin elokuussa Uudellamaalla (1 330 kpl, -10,7 % ed. vuosi), Pirkanmaalla (478 kpl, -17,2 % ed. vuosi) ja Varsinais-Suomessa (374 kpl, -20,6 % ed. vuosi). Kauppamäärissä eniten prosentuaalista muutosta, -31,3 %, edellisvuoteen nähden oli Keski-Pohjanmaalla (33 kpl).
Uusia asuntoja myytiin suurista kaupungeista kappalemääräisesti eniten Espoossa (9 kpl, -25,0 %).
Käytettyjen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousussa suurimmissa kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin laskivat pääkaupunkiseudulla -0,2 %, ja nousivat 1,0 % muissa isoissa kaupungeissa heinäkuuhun verrattuna. Turussa hinnat laskivat -1,7 %, Tampereella ja Oulussa -0,8 %.
Vuoden alkuun verrattuna hinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla keskimäärin -1,2 % ja nousseet muissa suurimmissa kaupungeissa 3,2 %.
Vuoden takaiseen elokuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla -5,5 % ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin -2,8 %. Turussa hinnat laskivat -6,4 %, Tampereella -4,1 % ja Oulussa nousivat 2,7 %.
Myyntiajoissa ei suuria muutoksia
Keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa oli 105 päivää (heinäkuussa 106 päivää), ja muualla Suomessa 120 päivää (heinäkuussa 117 päivää). Rivitaloasunnoissa myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 96 päivää (heinäkuussa sama) ja muualla Suomessa 118 päivää (heinäkuussa 106 päivää). Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 122 päivää (heinäkuussa 123 pv), muualla Suomessa 132 päivää (heinäkuussa 125 päivää).
Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin elokuussa keskimäärin 99 päivässä, kaksiot 102 päivässä, ja kolmiot sekä neliöt 113 päivässä. Yksiöiden kaupanteko kävi Vantaalla 76 päivässä, Helsingissä myynti vei 99 päivää ja Espoossa 119 päivää. Kaksiot menivät kaupaksi Helsingissä 95 päivässä, Espoossa 118 päivässä ja Vantaalla 123 päivässä. Kolmiot ja neliöt myytiin Espoossa 94 päivässä, Helsingissä 119 päivässä ja Vantaalla 120 päivässä. Omakotitalot myytiin Espoossa 99 päivässä, Helsingissä 125 päivässä ja Vantaalla 148 päivässä.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
- KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 09.09.2026 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
- KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.
- KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,85 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
- Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
- Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.
- Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää.
Kattavuusarvio
- Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin.
- Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot.
- KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta.
- Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä.
