Etelä-Savossa, Lapissa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tehdään lukumääräisesti eniten loma-asuntokauppaa. Saimaa, Lapin luonto ja merenrantamökit kiinnostavat.

”Tämän vuoden alkupuoliskolla mökkikauppa on ollut viime vuotta selvästi vaimeampaa Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa. Myös Lapissa on tehty loma-asuntokauppoja viime vuotta vähemmän. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa mökkikauppoja on tehty hieman viime vuotta enemmän”, Tuomas Viljamaa kertoo.

Kauppa käy Etelä-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla

”Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla mökkikauppa on käynyt selvästi vilkkaammin alkuvuonna ja kesäkuussa kuin viime vuonna. Loma-asuntokaupan positiiviset signaalit ovat Tampereen ja Oulun seudulla vastaavia kuin asuntokaupassa. Samat taustatekijät vaikuttavat sekä mökki- että asuntokaupassa”, Viljamaa näkee.

”Etelä-Karjala on kärsinyt itärajan sulkemisesta talouden näkökulmasta eniten koko Suomessa. Siksi on positiivista nähdä, että loma-asuntokauppa on selvästi piristynyt tänä vuonna.”

Kuluttajien luottamus on vahvistunut kevään aikana, mikä näkyy Viljamaan mukaan myös mökkikaupan kehityksessä.

”Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla loma-asuntokauppa oli viime vuotta selvästi jäljessä, mutta toisella kvartaalilla on kauppoja tehty viime vuoden tahtiin. Kuluttajien luottamuksen ja ostovoiman vahvistuessa sekä korkojen edelleen laskiessa on todennäköistä, että mökkikauppa loppukesästä edelleen voimistuu verrattuna viime vuoteen.”

Mökkien hinnat nousussa – nyt kysytään parempaa varustelutasoa

Suomalaiset ovat maailman aktiivisimpia etätyöskentelymahdollisuuksien hyödyntäjiä. Tämä näkyy myös mökkikaupan kysynnässä.

”Nyt haetaan loma-asuntoja, joissa on enemmän mukavuuksia sekä toimiva nettiyhteys. Koronapandemia muutti pysyvästi työelämää, ja tällä on vaikutuksia myös mökkikauppaan”, Viljamaa toteaa.

Loma-asuntojen myyntimäärissä pientä -3,4 prosentin laskua

Välitysliikkeiden ja rakennusyhtiöiden KVKL Hintaseurantapalveluun tallennetun datan perusteella kesäkuussa myytiin yhteensä 482 loma-asuntoa, mikä oli 17 kauppaa vähemmän kuin viime vuonna kesäkuussa. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna kokonaiskauppamäärät laskivat näin ollen -3,4 %. Kesäkuun kauppamäärä jäi -26,1 % viiden vuoden keskiarvomäärästä.

Käytettyjen mökkien kauppamäärä 480 kpl oli -3,8 % alle viime vuoden ja -25,9 % alle viiden vuoden keskiarvon kappalemäärissä mitattuna. Viiden vuoden keskiarvo sisältää ns. koronavuodet 2020 ja 2021, jolloin myytiin 861 ja 716 käytettyä mökkiä pelkästään kesäkuussa. Aiempina vuosina 2014–2019 kesäkuun käytettyjen mökkien kauppamäärän keskiarvo oli 492 kpl ja vaihteluväli 149 kpl.

Edellisvuonna ei uusia loma-asuntoja myyty kesäkuussa ollenkaan, mutta tänä vuonna kaksi (2) kpl. Viiden vuoden ajalta uusien kesämökkien kesäkuun kauppavolyymin keskiarvo on neljä 4 kpl.

Tammi–kesäkuun aikana loma-asuntoja myytiin yhteensä 1 257 kpl, mikä jäi ajanjakson pienimmäksi määräksi viimeisen kymmenen vuoden seurantajakson aikana. Edellisvuoden tammi–kesäkuuhun oli kokonaismäärässä muutosta -3,7 % ja viiden vuoden keskiarvoon -29,6 %. Käytettyjen mökkien määrä 1 246 kpl oli -3,1 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja -29,2 % viiden vuoden keskiarvosta. Uusien mökkien myyntimäärä 11 kpl oli -42,1 % edellisvuodesta ja -56,0 % viiden vuoden keskiarvosta.

Käytettyjen mökkien kauppamäärissä mitattuna neljän suurimpien mökkimaakuntien järjestys oli kesäkuussa 2024 hieman eri kuin vuonna 2023. Kauppoja solmittiin kesäkuussa eniten Varsinais-Suomessa, 62 kpl, jossa muutos edelliseen vuoteen oli 5,1 %, sekä Pirkanmaalla, 57 kpl, jossa muutos-% oli 26,7 % plussan puolella. Markkinoiden elpymistä nähtiin näiden lisäksi myös Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, sekä Pohjois-Karjalassa. Viime vuonna kärkisijalla olleessa Etelä-Savossa tehtiin 51 kauppaa (-16,4 %) ja Uudellamaalla 47 kpl (-17,5 %), jonka kauppavolyymi jäi kesäkuussa -40,2 % alle viiden vuoden keskiarvon.

Pidemmällä tammi–kesäkuun eli alkuvuoden tarkastelujaksolla on monissa maakunnissa havaittavissa mökkimarkkinoiden palautumista viime vuoden pohjalukemista. Esimerkiksi Uudellamaalla kauppasaldo, 147 kpl, nousi loppujen lopuksi 4,3 % suuremmaksi kuin viime alkuvuonna vastaavana aikana. Etelä-Karjalassa edellisvuonna kirjattu -31,3 % kappamäärien lasku on tänä vuonna kääntynyt 39,4 % nousuun (kauppoja yht. 46 kpl) ja enää -9,8 % alle viiden vuoden keskiarvon. Pohjois-Pohjanmaalla kauppoja tehtiin myös 17,9 % enemmän, yhteensä 112 kpl. Viiden suurimman mökkimaakunnan vertailussa Etelä-Savossa oli hiljaista ja kauppoja tehtiin -33,8 % alemmilla volyymeillä (yht. 92 kpl). Myös Lapissa tehtiin alkuvuonna vähemmän mökkikauppoja, -5,6 % (kauppoja yht. 134 kpl) kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Loma-asuntojen tiedossa olevaa alkuperäistä rakennusvuotta tarkastellessa eniten kauppoja on tammi–kesäkuussa tehty 2000–2009 välisenä aikana valmistuneista mökeistä (205 kpl, 16,6 %) ja 1990-luvulla valmistuneista mökeistä (188 kpl, 15,2 %). Uusien 2020-luvulla valmistuneiden mökkien osuus on tässä vertailussa vain 3,9 % (48 kpl).

Mökkien mediaanihinta 104 000 euroa

Hintataso loma-asuntojen kaupoissa on tammi–kesäkuun aikana ollut tilastollisesti varsin korkea: keskimääräinen hinta oli 143 000 euroa ja mediaanihinta 104 000 euroa. Tätä korkeampia hintoja kuluneen kymmenen vuoden aikana on ollut tammi–kesäkuun ajanjaksolla vain vuonna 2022, jolloin keskihinta oli 144 000 euroa sekä vuonna 2021, jolloin mediaanihinta nousi 105 000 euroon.

Eniten tehtiin kauppoja vapaa-ajan asuntojen kohteista, joiden arvo oli 50–100 000 euroa, 344 kpl (27,4 %). Noin joka viidennessä kaupassa (20,9 %) kohteen arvo oli alle 50 000 euroa, ja myös joka viidennessä kaupassa (20,5 %) kauppahinta oli 100–150 000 välillä. Yli 150 000 euron arvoisten vapaa-ajan asuntojen osuus kokonaisvolyymistä oli näin ollen alkuvuonna 31,2 %. Yli puolen miljoonan euron mökkikauppoja tehtiin Suomessa 35 kpl alkuvuoden aikana.

Kokonaisarvoltaan suurimmat mökkikaupat tehtiin tammi–kesäkuun aikana Lapissa (32,9 miljoonaa, -22,5 % ed. vuoden arvoon verrattuna). Seuraavaksi arvoltaan kalleimpia kauppoja solmittiin Uudellamaalla (26,5 miljoonaa euroa, 24,5 % ed. vuoteen verrattuna) sekä Varsinais-Suomessa (20,4 miljoonaa euroa, -3,2 % ed. vuosi). Matalimmiksi mökkikauppojen keskiarvot jäivät Keski-Pohjanmaalla (2 miljoonaa euroa, 230,3 % ed. vuoteen verrattuna) sekä Pohjois-Karjalassa (2,2 miljoonaa euroa, 17,1 % ed. vuoteen verrattuna).

Koko maassa kesäkuun mökkikauppasummien kokonaisarvo oli 61,9 miljoonaa euroa, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 58,8 miljoonaa euroa. Tammi–kesäkuun kauppasummien kokonaisarvo oli yhteensä 177 miljoonaa euroa, joka oli -1,3 % pienempi kuin edellisvuonna vastaavalla ajanjaksolla.

Myyntiajat nopeutuneet kesäkuussa alkuvuoden tahtiin verrattuna

Loma-asuntojen keskimääräiset myyntiajat noudattavat kausivaihtelua siten, että kesäisin myyntiajat ovat miltei puolet lyhyempiä kuin alkuvuonna. Alkuvuonna 2024 mökkien myyntiajat olivat vielä tätä tyypillistä kausivaihtelua hieman pidemmät, mutta kesäkuussa ne lyhenivät enemmän, kun kausivaihtelu selittää. Keskimäärin vapaa-ajan asunnon myyntiin käytettiin kesäkuussa 78 päivää aikaa, kun tammikuussa se vei 197 päivää.

Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu

Lisätietoja:

Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
P. +358 40 723 5821

KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus

  • KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 30.7.2024 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
  • KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.
  • KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,7 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.

Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset

  • Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.

Aiheeseen liittyvää