Välitysliikkeen on välityskohdetta tarjotessaan annettava ostajalle kaikki ne tiedot, jotka saattavat vaikuttaa kaupasta päättämiseen. Kaikki tiedot on annettava ennen ostotarjouksen tekemistä. Välitysliikkeen on muun muassa huolehdittava, että ostaja on saanut edellä kerrotun mukaisen esitteen. Tämän lisäksi välitysliikkeen tulee huomioida, että kohteen myyntiin voi liittyä myös muita kuin esitteestä ilmeneviä tietoja, joita ovat esimerkiksi seuraavat:
Myyjän maksukyvyttömyys voi vaikuttaa ostajan mahdollisuuteen saada välityskohteen virheen perusteella myyjältä hinnanalennusta tai toteuttaa kaupan purku. Tämän vuoksi välitysliikkeen on kerrottava ostajalle tiedossaan olevasta myyjän maksukyvyttömyydestä, esimerkiksi tuomioistuinvelkajärjestelystä. Jos välitysliikkeellä on toimeksiannon hoitamisen yhteydessä esille tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä toimeksiantajan maksukyvyttömyyttä, välitysliikkeen tulee pyytää ulosottoviranomaiselta toimeksiantajaa koskeva todistus ulosottorekisteristä. Mikäli selvityksessä saadaan tieto myyjän maksukyvyttömyydestä, asiasta on kerrottava ostajalle. Tiedot on annettava ennen ostotarjouksen tekemistä.
Ostajalle tulee kertoa kaupasta menevästä varainsiirtoverosta sekä mahdollisesta ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaudesta.
Jos välitysliike saa välitystehtävää hoitaessaan tiedon kaupan kohteeseen liittyvistä asumista objektiivisesti arvioiden oleellisesti haittaavista häiriötekijöistä, välitysliikkeen on kerrottava niistä ostajalle.
Jos välityskohteeseen liittyy monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä (esimerkiksi yhtiöjärjestyksen epäselväksi jääneet määräykset, katso 5.3.1) tai erityisosaamista vaativia rakennusteknisiä ongelmia, on riittävää, että asiantuntijan puoleen, jolloin tämä voi itse asiantuntijan avustuksella hankkia tarvittavan selvityksen.
Jos kohteessa tapahtuneesta kuolemantapauksesta ei ole aiheutunut vahinkoa kohteelle, kuolemantapauksesta ei tarvitse kertoa.
Jos uusia kaupan kannalta merkityksellisiä tietoja annetaan ostotarjouksen tekemisen jälkeen, ostotarjouksen tekijällä saattaa olla mahdollisuus vetäytyä tekemästään tarjouksesta ilman seuraamuksia.
Myös kohteesta jo laaditut kuntoon liittyvät selvitykset on toimitettava ostajalle ennen ostotarjouksen tekemistä. Välitysliikkeen tulee kiinnittää huomiota siihen, millainen kuntoon liittyvä selvitys kohteessa on tehty – onko kyse asuntokaupan kuntotarkastuksesta laadittujen ohjeiden mukaan tehdystä tarkastuksesta vai jostain muunlaisesta kohteen kuntoa selvittävästä tutkimuksesta. Välitysliikkeen tulee lisäksi painottaa, että ostaja ja myyjä tutustuvat huolellisesti tarkastuksesta laadittuun raporttiin. Mikäli ostotarjouksen ehtona on kuntotarkastus, tarjoukseen tulee merkitä ainakin, kuka maksaa tarkastuksen, mihin mennessä tarkastus on tehtävä ja mihin mennessä tarkastuksesta laadittava raportti on toimitettava osapuolille.
Pääsääntöisesti välitysliike ei saa peittää mitään tarjouksen tekemistä harkitsevalle esitettävää asiakirjaa miltään osin. Jos asiakirja kuitenkin sisältää ostopäätöksen tekemisen kannalta taroeettomia henkilötietoja tulee välitysliikkeen peittää asiakirjasta ko. henkilötiedot. Tällöin välitysliikkeen tulee kuitenkin antaa ko. asiakirjat vielä peittelemättöminä tarjouksen tultua hyväksytyksi kuitenkin viimeistään kaupanteossa.
Jos myyjänä on kuolinpesä, eikä kuolinpesän osakkaille ole myönnetty selvennyslainhuutoa kaupan kohteena olevaan kiinteistöön/selvennyskirjausta tai sähköistä omistajamerkintää huoneistotietojärjestelmässä kaupan kohteena olevaan osakkeeseen (katso tarkemmin edellä luvusta 5.4.2.),
on ostajalle ennen ostotarjouksen tekemistä annettava myös mahdollisuus tutustua perukirjaan sekä mahdollisiin sukuselvityksiin ja virkatodistuksiin. Perukirjaa liitteineen ei tule lähettää ostajalle sähköpostitse, eikä tälle tule muutoinkaan antaa asiakirjoista omaa kappaletta. Riittävänä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että ostajalle varataan tilaisuus tutustua asiakirjoihin välitysliikkeen toimistolla. Välitysliikkeen tulee peittää perukirjassa ja sen liitteissä olevat henkilötunnukset. Ostajalle esitettävästä perukirjasta saa olla peitettynä kuolinpesän muuta varallisuutta kuin kaupan kohdetta koskevat tiedot. Jos perukirjaa halutaan peitellä varallisuustietojen osalta, tulee toimeksiantajan tehdä peittely. Jos ostaja poikkeuksellisesti tarvitsee perukirjan liitteineen lainhuudon hakemista, kirjaamista tai omistuksen sähköistä rekisteröintiä varten (esimerkiksi tilanteessa, jossa pankki ei hae lainhuutoa ostajan puolesta), tulee nämä toimittaa hänelle peittelemättömänä tarjouksen tultua hyväksytyksi kuitenkin viimeistään kaupanteossa.
Katso henkilötunnuksen käsittelystä tarkemmin luku 1.7.1.
Kun kohdetta myydään vuokrattuna, tulee välitysliikkeen antaa ostajalle tieto vuokrasopimuksen sisällöstä niiden seikkojen osalta, joista ostajan on hyvä varmistua ennen sopimuksen päättämistä, kuten vuokran määrästä, noudatettavasta irtisanomisajasta ja yleensäkin sopimuksen asianmukaisuudesta, sekä esimerkiksi mahdollisista vuokrasuhteeseen liittyvistä ongelmista.
Koska vuokrasopimus sisältää nykyisen vuokralaisen henkilötietoja (esimerkiksi nimi, henkilötunnus, sähköpostiosoite ja puhelinnumero), on itse vuokrasopimuksen näyttäminen ostajaehdokkaalle ilman vuokralaisen nimenomaista suostumusta sallittua vain varsinaisen ostotarjouksen tekemisen yhteydessä. Vuokralaisen henkilötietoja sisältävää vuokrasopimusta ei siis saa näyttää eikä antaa muutoinkaan tutustuttavaksi kohteesta kiinnostuneelle, mutta ostotarjouksen tekemistä vasta pohtivalle henkilölle esimerkiksi esittelyn yhteydessä, jos nykyinen vuokralainen ei ole antanut nimenomaista suostumustaan henkilötietojensa välittämiseen ko. tarkoitusta varten. Koska välittäjän tulee kuitenkin antaa vuokrasopimuksen sisältöä koskevat tiedot ostajaehdokkaalle jo neuvotteluvaiheessa, mutta vuokralaisen henkilötietoja ei saa vielä tässä vaiheessa antaa, voidaan tiedonantovelvollisuus täyttää esittämällä ostotarjousta harkitsevalle vuokrasopimus, josta on peitetty vuokralaisen, vuokranantajan ja muiden mahdollisesti asiakirjasta ilmenevien henkilötiedot (esim. nimi, henkilötunnus, sähköpostiosoite, puhelinnumero).
Mikäli välitettävä kohde on aikaisemminkin ollut toimeksiannon kohteena, on kaikki aiemman välitystoimeksiannon/aiempien välitystoimeksiantojen aikana saadut ostopäätökseen vaikuttavat tiedot annettava ostajaehdokkaalle. Vastaavasti mikäli välitysliike on saanut yhtä toimeksiantoa koskien tietoa, jolla voi olla vaikutusta toiseen toimeksiantoon, on tieto annettava ostajaehdokkaalle.
Mikäli kaupan kohteena olevasta asuinhuoneistosta ei saada osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta annetun asetuksen edellyttämiä tietoja sisältävää isännöitsijäntodistusta liitteineen, on välitysliikkeen kiinnitettävä ostajan huomiota yhtiön rakennusten ikään ja tehtyihin peruskorjauksiin (julkisivu, putkisaneeraus, katon uusiminen jne.) sekä siihen, että tietyt rakennusosat saattavat olla teknisen käyttöikänsä päässä.
Kiinteistöjen osalta välitysliikkeen on kerrottava ostajalle valtion etuosto-oikeutta eräillä alueilla koskevasta laista. Etuosto-oikeudella tarkoitetaan valtion oikeutta lunastaa myyty kiinteistö, määräosa kiinteistöstä tai määräala. Valtiolla on etuosto-oikeus vain sellaisiin kiinteistöihin, jotka sijaitsevat tai joiden osa sijaitsee 1) maakunta-, yleis- tai asemakaavassa Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tarpeisiin osoitetuilla alueilla tai enintään 1000 metrin etäisyydellä niistä, 2) enintään 1000 metrin etäisyydellä viestiasemista, tutka-asemista, lentopaikoista tai satamista, jotka palvelevat Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen vesi- tai ilmailuliikennettä, ja 3) enintään 1000 metrin etäisyydellä muista Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen käytössä olevista kiinteistöistä, jotka edellyttävät suoja-aluetta. Kiinteistön omistaja, ei siis välitysliike, voi tiedustella kiinteistönsä mahdollista sijaintia valtion etuosto-oikeusalueella Maanmittauslaitokselta. Katso edeltä ohjeen luvusta 7.2.1 valtion etuosto-oikeuden mainitsemisesta myyntiesitteessä.
Kiinteistönomistaja (myyjä) voi halutessaan ennen kiinteistön luovutusta pyytää puolustusministeriöltä ennakkotiedon siitä, aikooko valtio käyttää etuosto-oikeutta. Ennakkotiedon pyytämisestä peritään maksu, eikä valtiolla ole velvollisuutta antaa pyydettyä ennakkotietoa. Huomattava on kuitenkin, että tämä ei lisää kiinteistönvälittäjän velvollisuuksia eikä ennakkotietoa edellytetä siihen, että kiinteistö voitaisiin myydä tai muutoinkaan luovuttaa edelleen. Ostotarjouksessa ja kauppakirjassa on oltava maininta valtion etuosto-oikeudesta.
1.1.2020 astui voimaan myös laki eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen on saatava puolustusministeriön lupa kiinteistön hankintaan Suomessa. Lupa voidaan myöntää ennen luovutusta tai sen jälkeen, ja lupaa on haettava ennen luovutusta tai 2 kk:n kuluessa kaupanteosta. Jos lupaa ei ole haettu asetetussa määräajassa, luovutuksensaajan on luovutettava kiinteistö kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lupahakemus olisi tullut tehdä. Jos lupaa ei myönnetä, luovutuksensaajan on luovutettava kiinteistö kuuden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaisuudesta. Jos kiinteistöä ei ole luovutettu eteenpäin tai luovutusta purettu säädetyssä ajassa, puolustusministeriön on määrättävä kiinteistö myytäväksi ulosottokaaren mukaisessa menettelyssä. Ostotarjouksessa ja kauppakirjassa on oltava maininta lupamenettelystä, mikäli luvan tarve on olemassa.