On ymmärrettävää, että budjettiriihen ympärillä edunvalvontajärjestöt ovat näkyvästi liikkeelle. ”Rakennusalan kriisistä” ja ”sijoittajakysynnän heikkoudesta” on kannettu huolta.
Tilastokeskuksen lukujen mukaan Uudenmaan asukasluku kasvoi vuosina 2011–2024 yhteensä 233 242 henkilöllä, ja samassa ajassa rakennettiin 204 912 asuntoa, joista 43 869 oli pientaloja. Tämä tarkoittaa noin 1,14 henkilöä asuntoa kohden.
Espoon osuus tästä oli noin 61 000 uutta asukasta ja noin 53 000 uutta asuntoa. Suhdeluku on siis käytännössä sama kuin koko Uudellamaalla. Vertailun vuoksi Helsingissä asuntokannan keskikoko oli 1,84 asukasta asuntoa kohden vuonna 2023.
Kun vähentää Uudenmaan osalta pois pientalot, joissa tyypillisesti asuu enemmän kuin yksi henkilö, Uudellamaalla ja Suomessa on kokonaisuutena rakennettu huomattavan paljon asuntoja.
Kysyntä myös tuntuu kuluttajilla kohdistuvan tällä hetkellä enemmänkin pientaloihin ja perheasuntoihin. Tarjontaa on tällä hetkellä historiallisen paljon niin vuokralle kuin myyntiin.
Kuluttajien tilannetta parannettava
Asuntomarkkinoilla pitää antaa lisää tilaa nimenomaan markkinoille toimia. Valtion tukemien vuokra-asuntojen tuotannon lisäämisellä näitä ison kuvan haasteita ei ratkaista.
Kuluttajat ovat olleet viime vuosina ahtaalla. Asumismenot ovat nousseet muun muassa hoitovastikkeiden nousun myötä todella reippaasti, millä on myös erittäin merkittävä asuntokauppaa hidastava vaikutus.
Näiden asioiden parantamiseen kuluttajien osalta pitää keskittyä nyt myös budjettiriihessä. Ei vain laput silmillä asuntorakentamisen määrien kasvattamiseen.
Tähtäimen on oltava pitkällä tulevaisuudessa
Syntyvyys on romahtanut Suomessa muutamassa vuodessa noin 60 000 lapsesta noin 42 000 lapseen. Samalla myös ensiasunnon ostaminen on tullut monelle entistä haastavammaksi. Näillä muutoksilla on paitsi valtavia vaikutuksia asuntomarkkinoille, mutta myös koko yhteiskunnan tasapainoiselle kehitykselle.
Asuinalueiden kehittäminen on myös tärkeä huomioida. Esimerkiksi Espoosta on viime aikoina tullut ikäviä uutisia. Toivottavasti emme ole lisänneet segregaatiota ja huonomaineisia lähiöitä, mikä olisi käytännössä 1970- ja 1990-lukujen virheiden toistamista.
Asunnot pitäisi rakentaa ainakin sadaksi vuodeksi ja myös asuinalueita suunnitella pitkälle tulevaisuuteen.
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
