Vuoden kolmas kvartaali jatkoi edelleen asuntokaupan kasvun suuntaa. Kauppojen kokonaismäärä on myös kasvanut jokaisena vuosineljänneksenä. Tammi–syyskuussa asuntokauppa on kokonaisuudessaan kasvanut lähes 14 prosenttia verrattuna viime vuoteen.
Kauppamäärät kasvoivat pääkaupunkiseudun ulkopuolella erityisesti Lahdessa, Oulussa ja Turussa. Pääkaupunkiseudulla kauppoja tehtiin erityisen runsaasti Espoossa ja Vantaalla, kun taas Helsingissä kasvu oli vaimeampaa.
”Asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa koko Suomessa. Asuntojen hintakehityksessä on nähtävissä kuitenkin erilaisia kehityskulkuja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yksiöiden hinnat laskivat elokuulta voimakkaasti. Kaksioiden ja kolmioiden osalta hintakehitys oli kuitenkin jopa positiivinen. Yksiöitä on ostettu kuitenkin aiempaa enemmän erityisesti Espoon ja Vantaan lähiöissä, mikä kertoo osaltaan myös asuntosijoittajien aktiivisuuden selkeästä lisääntymisestä”, Viljamaa sanoo.
Myyntiajat pitenivät edelleen, mikä Viljamaan mukaan kertoo osittain siitä, että pitkään myynnissä olleita asuntoja meni kaupaksi syyskuussa.
”Todennäköisesti syyskuussa yksiöitä hankittiin myös opiskelija-asunnoiksi hieman edullisemmilta alueilta, kun opiskelijat siirtyivät elokuussa yleisen asumistuen piiristä takaisin opiskelijoiden asumislisän piiriin.
Positiiviset talouden uutiset vahvistavat kuluttajien luottamusta
Turun telakka sai tilauskirjat täyteen pitkäksi ajaksi, Suomi sai Yhdysvalloista mittavan jäänmurtajatilauksen, datakeskusinvestointeja sekä investointeja puhtaaseen siirtymään tehdään ympäri Suomea. Lisäksi Saksassa juuri nostettiin näkymiä talouskasvun osalta. Saksa on erittäin tärkeä kauppakumppani Suomelle ja positiiviset talousuutiset Saksasta ovat positiivisia uutisia myös Suomelle.
”Nämä positiiviset uutiset siivittävät varmasti Suomelle kansantalouteen kasvua ja nostavat kuluttajien luottamusta, mikä on yksi tärkeä askel myös asuntokaupoille ja asuntomarkkinoiden sekä rakentamisen vahvempaan vetoon”, Viljamaa näkee.
”Asuntokaupassa luottamus on erittäin tärkeää. Nyt vaikuttaa myös siltä, että rakennushankkeita on lähtenyt liikkeelle aiempaa enemmän ja suunnittelualojen työllisyys näyttää paremmalta.”
Omistusasunto on suomalaisten ykköshaave
Omistusasuminen nousee aina edelleen kärkeen kaikissa selvityksissä suomalaisten asumishaaveista.
”Kiinteistönvälitysala kantaa huolta erityisesti ensiasunnon ostajien tilanteesta. Omistusasunto on tukevasti ykköstoiveena, mutta siitäkin huolimatta ensiasunto ostetaan entistä myöhemmin. Suomessa asuntopolitiikan painopiste on erityisesti ennen nykyistä hallitusta ollut kallellaan vuokra-asumisen edistämisen suuntaan”, Viljamaa muistuttaa.
Yksi tekijä, joka on hänen mukaansa hidastanut omistusasuntotoiveiden toteuttamista, on asuntorahoituksen sääntelyn kiristyminen.
”Nyt hallitus on maltillisesti alkanut keventää asuntorahoituksen sääntelyä, ja sillä tiellä on syytä jatkaa. Useammalle suomalaiselle pitäisi mahdollistaa tie omistusasumiseen ja ensiasunnon ostajien aseman parantaminen pitää nostaa korkeammalle sijalle suomalaisessa asuntopolitiikassa”, hän painottaa.
Päähuomiot, data päivitetty 09.10.2025:
- Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin syyskuussa maanlaajuisesti yhteensä 5 209 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (14,3 % ed. vuosi) ja 129 kpl uudisasunnon myyntiä (-21,3 %), eli yhteensä kpl asuntokauppoja 5 338 (13,1 %).
- Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin syyskuussa laskivat pääkaupunkiseudulla -1,8 % ja muissa isoissa kaupungeissa -4,6 % elokuuhun verrattuna.
- Keskimääräisissä myyntiajoissa suurin muutos elokuuhun verrattuna oli pääkaupunkiseudun rivitaloasuntojen myyntiajan pidentyminen 19 päivällä 132 päivään.
Käytettyjen asuntojen myyntimäärät nousivat liki 15 prosenttia
Syyskuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 5 209 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (14,3 % ed. vuosi, -5,7 % 5 v. ka) ja 129 kpl uudisasunnon myyntiä (-21,3 %, -75,9 % 5 v. ka), eli yhteensä 5 338 kpl asuntokauppoja (13,1 %, -11,9 % 5 v. ka). Lisäksi myytiin 447 kpl loma-asuntoa, 131 kpl tontteja, sekä 325 kpl muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Syyskuun kokonaiskauppamäärä oli nämä mukaan lukien 6 241 kpl kohteita, mikä on 11,6 % vuoden 2024 syyskuun tasosta ja -12,2 % viiden vuoden keskiarvosta.
Asuntotyyppejä tarkastellessa syyskuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 2 474 kpl (13,9 % vrt. syyskuu 2024, -8,6 % 5 v. ka) sijaitsivat kerrostaloissa, ja 1 336 kpl (18,3 % vrt. ed. vuosi, -3,2 % 5 v. ka) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Käytettyjen omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 1 399 kpl (11,6 %, -2,7 % 5 v. ka). Uusista asunnoista 92 kpl oli kerrostaloja (-29,8 %, -77,8 % 5 v. ka), 22 kpl rivitaloja (-24,1 % ed. vuosi, -78,4 % 5 v. ka) ja 15 kpl omakotitaloja (275,0 % ed. vuosi, -23,5 % 5 v. ka).
Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä syyskuussa 1 207 kpl käytettyä asuntoa (18,9 % vrt. ed. vuosi, 47,2 % syyskuu 2023). Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 346 kpl (14,2 % vrt. ed. vuosi, 46,6 % syyskuu 2023). Muualla Suomessa tehtiin 3 656 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (12,9 % ed. vuosi, 21,7 % syyskuu 2023). Pääkaupunkiseudun kauppamäärien osuus koko Suomen kauppamäärästä oli syyskuussa 23,2 %, pääkaupunkiseudun kehyskuntien 6,6 % ja muun Suomen 70,2 %.
Kvartaalitason tarkastelussa heinä–syyskuun kauppamäärät olivat edellisiä vuosineljänneksiä korkeampia ja määrät ovat kasvaneet vuoden alusta lähtien. Käytettyjen asuntojen myyntimäärä 14 881 kpl oli heinä–syyskuussa 7,2 % korkeampi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla ja -6,6 % matalampi viiden vuoden keskiarvosta. Uusien asuntojen myyntimäärä 391 kpl oli -12,5 % matalampi edellisvuodesta ja -73,4 % viiden vuoden keskiarvosta.
Suurimmista kaupungeista käytettyjä asuntoja myytiin eniten syyskuussa Helsingissä 683 kpl (11,2 % ed. vuosi, -9,1 % 5 v. ka), Espoossa 313 kpl (36,7 %, 1,8 % 5 v. ka) ja Tampereella 290 kpl (3,6 % ed. vuosi, -13,7 % 5 v. ka).
Uusia asuntoja myytiin suurista kaupungeista kappalemääräisesti eniten syyskuussa Helsingissä 23 kpl (-25,8 % ed. vuosi, -73,3 % 5 v. ka), Espoossa 17 kpl (-26,1 % ed. vuosi, -74,4 % 5 v. ka) ja Tampereella 15 kpl (-48,3 % ed. vuosi, -78,5 % 5 v. ka).
Maakunnista kappalemääräisesti eniten käytettyjä asuntoja myytiin syyskuussa Uudellamaalla 1 769 kpl (20,6 % ed. vuosi, 44,2 % 2 v. takainen), Pirkanmaalla 597 kpl (17,3 % ed. vuosi, 28,4 % 2 v. takainen) ja Varsinais-Suomessa 488 kpl (14,6 % ed. vuosi, 31,2 % 2 v. takainen). Kauppamäärissä eniten prosentuaalista muutosta edellisvuoteen nähden oli Keski-Pohjanmaalla (46 kpl, 31,4 % ed. vuosi, 39,4 % 2 v. takainen) ja Päijät-Hämeessä (239 kpl, 25,8 % ed. vuosi, 55,2 % 2 v. takainen).
Käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat edelleen laskussa edelliskuukaudesta
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin syyskuussa laskivat pääkaupunkiseudulla -1,8 % ja muissa isoissa kaupungeissa -4,6 % elokuuhun verrattuna. Tampereella ja Oulussa neliöhinnat laskivat -0,2 %, Turussa -5,2 %.
Vuoden takaiseen syyskuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat laskivat keskimäärin -3,8 % pääkaupunkiseudulla ja -1,7 % muissa suurissa kaupungeissa. Turussa hinnat laskivat -2,6 %, mutta nousivat Tampereella 1,0 % ja Oulussa 4,5 %.
Myyntiajoissa ei suuria eroja eri asuntotyyppien välillä
Syyskuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa oli 121 päivää (elokuussa 116 pv), ja muualla Suomessa 132 päivää (elokuussa 125 päivää). Rivitaloasunnoissa myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 132 päivää (elokuussa 113 pv) ja muualla Suomessa 128 päivää (elokuussa 122 päivää). Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla päivää 129 (elokuussa 121 pv) ja muualla Suomessa 142 päivää (elokuussa 133 päivää).
Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin syyskuussa keskimäärin 105 päivässä, kaksiot 129 päivässä ja kolmiot sekä neliöt 122 päivässä. Yksiöiden kaupanteko kävi nopeitten Helsingissä 101 päivässä, Espoossa myynti vei 108 päivää ja Vantaalla 123 päivää. Kaksiot menivät kaupaksi Helsingissä 123 päivässä, Espoossa 140 päivässä ja Vantaalla 147 päivässä. Kolmiot ja neliöt myytiin Helsingissä 111 päivässä, Espoossa 127 päivässä ja Vantaalla 186 päivässä. Omakotitalot myytiin Espoossa 96 päivässä, Vantaalla 134 päivässä ja Helsingissä 174 päivässä.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
P. +358 40 723 5821
KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
- KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 10.10.2025 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
- KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.
- KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,78 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
- Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
- Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.
- Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää.
Kattavuusarvio
- Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin.
- Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot.
- KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta.
- Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä.
