Vuonna 2025 on jokaisena kuukautena myyty enemmän asuntoja kuin viime vuonna. Tammi–heinäkuun aikana myytiin noin 16 prosenttia enemmän asuntoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Pääkaupunkiseudulla hinnat edelleen laskussa
Pääkaupunkiseudulla käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat olivat edelleen laskussa kauppamäärien noususta huolimatta.
”Hintojen lasku johtuu Helsingin ja Espoon negatiivisesta hintakehityksestä. Vantaan käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat taas maltillisesti nousseet vuoden alusta alkaen”, selvittää Viljamaa.
Hinnat ovat laskeneet erityisesti pienissä asunnoissa eli yksiöissä ja kaksioissa.
”Koronavuosina pienten asuntojen hinnat nousivat myös eniten miinuskoroista ja elvytyksestä johtuen, mikä johti pienten asuntojen runsaaseen tuotantoon. Tämä näkyy nykyisessä markkinatilanteessa siinä, että pienten asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten. Pieniä asuntoja on nyt paljon tarjolla ja myyntiajat ovat huomattavan pitkiä. Yksi taustatekijä saattaa myös olla erityisesti vuosien 2017–2022 asuntosijoitusbuumi korkotason normalisoitumisen myötä”, arvioi Viljamaa.
Myyntiaikojen selkeä lyheneminen ei ole vielä näköpiirissä
Viljamaa tuo esiin, että asuntojen myyntiajat ovat edelleen hyvin pitkiä, mikä kertoo siitä, että hintataso on usein ostajien mielestä liian korkea.
”Näyttää siltä, että pitkään myynnissä olleita kerrostaloasuntoja on mennyt nyt kaupaksi. Hinta on varmasti ollut monessa tapauksessa odotuksia matalampi. Pitkä myyntiaika kun ei asuntokaupassa koskaan takaa parasta hintaa.”
Asuntomarkkinoiden toiminta kuvaa koko kansantalouden tilaa
Asuntokauppaa on viime vuosina hidastunut heikko suhdanne, maailmanpolitiikan epävarmuudet ja surkea kuluttajien luottamus. Heikon suhdannetilanteen lisäksi asuntomarkkinaa ovat häirinneet päätösperusteiset ratkaisut asuntorahoituksen kiristymisestä.
”Osittain hallitus purki noita päätöksiä kehysriihessä ja teki ratkaisuja, joilla asuntorahoituksen sääntelyä maltillisesti kevennetään. Tästä huolimatta sääntely Suomessa on edelleen Pohjoismaiden kireintä. Kun huomioidaan vielä, että EKP:n ohjauskorko on Suomen suhdanteeseen nähden huomattavan kireä, on selvää, että edelleen tarvitaan päätösperusteisia toimenpiteitä, joilla asuntomarkkinoiden tilannetta parannetaan”, painottaa Viljamaa.
”Varainsiirtovero on verotutkimuksessa todettu moneen otteeseen erittäin haitalliseksi veroksi. Asuntokaupan varainsiirtovero on merkittävä asuntokaupan lisäkulu, joka aivan turhaan rajoittaa perheiden muuttomahdollisuuksia ja hidastaa muun muassa ensiasunnon ostamista”, hän muistuttaa.
”Kiristynyt asuntorahoituksen sääntely on vaikuttanut myös siihen, että ensiasunnon ostaminen on entistä haastavampaa ja käytännössä onnistuu nuorilta vain vanhempien tuella ja lisävakuuksilla. Tämä aiheuttaa pahimmillaan jopa eriarvoistumista, kun tiedämme, että asunnon hankkiminen on selvästi yhteydessä vaurastumiseen. Askeleet vaurastumisen polulle pitäisi mahdollistaa kaikille, ja yksi varmasti toimiva keino tähän olisi varainsiirtoveron poistaminen asuntokaupasta. Asia on syytä pitää esillä myös hallituksen budjettiriihessä”, Viljamaa korostaa.
Päähuomiot, data päivitetty 6.8.2025:
- Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin heinäkuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 852 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (6,5 % ed. vuosi) ja 125 kpl uudisasunnon myyntiä (2,5 %), eli yhteensä 4 977 kpl asuntokauppoja (6,4 %).
- Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin heinäkuussa laskivat pääkaupunkiseudulla -1,8 % ja nousivat muissa isoissa kaupungeissa 0,2 % kesäkuuhun verrattuna.
- Keskimääräisissä myyntiajoissa suurin muutos oli pääkaupunkiseudun käytettyjen kerrostaloasuntojen myyntiajan (125 pv) pidentyminen 17 päivällä kesäkuuhun verrattuna.
Kauppamäärät nousivat eniten omakotitaloissa
Heinäkuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 4 852 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (6,5 % ed. vuosi, -2,8 % 5 v ka) ja 125 kpl uudisasunnon myyntiä (2,5 %, -69,6 % 5 v ka), eli yhteensä 4 977 kpl asuntokauppoja (6,4 %, -7,9 % 5 v ka). Lisäksi myytiin 560 kpl loma-asuntoa, 119 kpl tontteja, sekä 294 kpl muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Heinäkuun kokonaiskauppamäärä oli nämä mukaan lukien 5 950 kpl kohteita, mikä on 4,1 % vuoden 2024 heinäkuuhun verrattuna ja -9,3 % viiden vuoden keskiarvosta.
Asuntotyyppejä tarkastellessa heinäkuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 2 264 kpl (5,1 % vrt. heinäkuu 2024, -5,0 % 5 v. ka) sijaitsivat kerrostaloissa ja 1 216 kpl (1,1 % vrt. ed. vuosi, -4,6 % 5 v. ka) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Käytettyjen omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 1 372 kpl (14,4 %, 2,9 % 5 v. ka). Uusista asunnoista 79 kpl oli kerrostaloja (-16,0 %, -75,3 % 5 v. ka), 33 kpl rivitaloja (57,1 % ed. vuosi, -56,3 % 5 v. ka) ja 13 kpl omakotitaloja (85,7 % ed. vuosi, -18,8 % 5 v. ka).
Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä heinäkuussa 1 045 käytettyä asuntoa (12,7 % vrt. ed. vuosi, 47,6 % heinäkuu 2023). Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 321 kpl (13,8 % vrt. ed. vuosi, 39,6 % 2 vuoden takainen). Muualla Suomessa tehtiin 3 486 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (4,1 % heinäkuu 2024, 25,3 % 2 vuoden takainen). Pääkaupunkiseudun kauppamäärien osuus koko Suomen kauppamäärästä oli heinäkuussa 21,5 %, pääkaupunkiseudun kehyskuntien 6,6 % ja muun Suomen 71,8 %.
Käytettyjä asuntoja suurimmista kaupungeista myytiin eniten heinäkuussa Helsingissä 591 kpl (10,3 % ed. vuosi, -4,6 % 5 v. ka), Tampereella 324 kpl (6,9 % ed. vuosi, -2,2 % 5 v. ka) ja Oulussa 291 kpl (34,1 %, 18,5 % 5 v. ka). Prosentuaalisesti suurin kasvu oli Oulussa.
Uusia asuntoja myytiin suurista kaupungeista kappalemääräisesti eniten heinäkuussa Helsingissä 14 kpl (-41,7 % ed. vuosi, -76,3 % 5 v. ka), Espoossa 12 kpl (-29,4 % ed. vuosi, -74,7 % 5 v. ka) ja Tampereella 12 kpl (20,0 % ed. vuosi, -73,7 % 5 v. ka).
Maakunnista kappalemääräisesti eniten käytettyjä asuntoja myytiin heinäkuussa Uudellamaalla 1 545 kpl (11,9 % ed. vuosi, 42,4 % 2 v. takainen), Pirkanmaalla 585 kpl (0,9 % ed. vuosi, 19,4 % 2 v. takainen) ja Varsinais-Suomessa 493 kpl (6,3 % ed. vuosi, 47,6 % 2 v. takainen). Kauppamäärissä eniten prosentuaalista muutosta edellisvuoteen nähden oli Pohjois-Pohjanmaalla (395 kpl, 36,7 % ed. vuosi, 33,0 % 2 v. takainen) ja Kainuussa (42 kpl, -27,6 % ed. vuosi, -6,7 % 2 v. takainen).
Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat eniten Oulussa edellisvuoteen verrattuna
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin heinäkuussa laskivat pääkaupunkiseudulla -1,8 % ja nousivat muissa isoissa kaupungeissa 0,2 % kesäkuuhun verrattuna. Turussa hinnat nousivat 4,5 %, Oulussa 1,6 % ja Tampereella hinnat laskivat -0,9 %.
Vuoden takaiseen heinäkuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat laskivat keskimäärin -3,8 % pääkaupunkiseudulla ja -0,9 % muissa suurissa kaupungeissa. Oulussa hinnat nousivat 6,9 %, Tampereella ne laskivat -2,5 % ja Turussa -2,1 %.
Myyntiajoissa ei suuria muutoksia kesäkuuhun verrattuna
Heinäkuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa oli 125 päivää (kesäkuussa 108 pv), ja muualla Suomessa 123 päivää (kesäkuussa 127 päivää). Rivitaloasunnoissa myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 110 päivää (huhtikuussa 116 pv) ja muualla Suomessa 124 päivää (kesäkuussa 118 pv). Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 127 päivää (kesäkuussa 116 pv) ja muualla Suomessa 132 päivää (kesäkuussa 143 pv).
Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin heinäkuussa keskimäärin 112 päivässä, kaksiot 129 päivässä ja kolmiot sekä neliöt 125 päivässä. Yksiöiden kaupanteko kävi nopeitten Espoossa 82 päivässä, Helsingissä myynti vei 112 päivää ja Vantaalla 155 päivää. Kaksiot menivät kaupaksi Helsingissä 120 päivässä, Espoossa 134 päivässä ja Vantaalla 161 päivässä. Kolmiot ja neliöt myytiin Vantaalla 117 päivässä, Helsingissä 119 päivässä ja Espoossa 152 päivässä. Omakotitalot myytiin Helsingissä 86 päivässä, Espoossa 135 päivässä ja Vantaalla 148 päivässä.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
- KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 8.8.2025 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
- KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.
- KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,75 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
- Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
- Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.
- Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää.
Kattavuusarvio
- Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin.
- Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot.
- KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta.
- Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä.
