Omakotitalokauppoja tehtiin elokuussa jälleen enemmän kuin viime vuonna, ja koko vuoden 2025 aikana omakotitalokauppoja on solmittu jopa 22 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
”Uusien omakotitalojen kauppa on myös piristynyt tänä vuonna. Kasvua on jopa yli 48 prosenttia, mikä osaltaan vahvistaa näkemystä siitä, että kysyntä on vahvinta isommissa perheasunnoissa”, Viljamaa sanoo.
Asuntojen hinnat edelleen laskussa
Elokuuhun 2024 verrattuna asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa. Esimerkiksi käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet vuoden takaisesta 3,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudun käytettyjen kerrostaloasuntojen myyntiajat ovat myös pidentyneet. Kun viime vuoden elokuussa kerrostaloasunto myytiin keskimäärin 104 päivässä, elokuussa 2025 markkinointi kesti keskimäärin 117 päivää ennen asuntokauppoja.
”Positiivista on kuitenkin se, että vuoden alkuun verrattuna vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat maltillisesti nousseet muissa suurissa kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Oulussa hinnat ovat nousseet vuoden alusta jopa 4,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet 1,6 prosenttia”, Viljamaa kertoo.
”Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita on pidetty suunnannäyttäjänä koko Suomen asuntokaupalle, mutta tässä suhdanteessa tilanne näyttää olevan toisinpäin. Nyt muu Suomi on näyttää piristyneen asuntokaupassa ensin ja pääkaupunkiseutu seuraa jälkijunassa. On kuitenkin ennusmerkkejä siitä, että pääkaupunkiseudullakin olisi hintojen pohjakosketus nähty kesällä, sillä elokuussa myyntiajat kääntyivät laskuun ja hinnat maltilliseen nousuun verrattuna heinäkuuhun.”
Miksi asuntomarkkina yskii vielä pääkaupunkiseudulla?
Viljamaan mukaan keskeinen syy siihen, että erityisesti kerrostaloasuntojen hinnat edelleen ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla, johtuu tarjonnan määrästä.
”Sekä myytävien että vuokralle tarjottavien asuntojen määrä on historiallisen suuri ja kasvaa edelleen. Myytäviä vanhoja kerrostaloasuntoja on tarjolla lähes 10 000 kappaletta ja vuokralle on tarjolla yli 8 500 asuntoa.”
Vaikka rakentamisen tilanne on haastava aiempiin vuosiin verrattuna, pääkaupunkiseudulle valmistuu edelleen tuhansia valtion tukemia vuokra-asuntoja. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken mukaan aloitusten osuus on 3 332 asuntoa pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoissa tällä hetkellä. Keskimäärin valtion tukeman asuntotuotannon kustannus omalla tontilla olevasta asunnosta on pääkaupunkiseudulla 4 721 euroa/neliö. KVKL:n tilastojen perusteella käytetyn kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli elokuussa 4 653 euroa.
”Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että omistusasunnon saa tällä hetkellä kohtuuhintaisemmin kuin valtion tukeman vuokra-asunnon, joiden rakentamisen pitäisi perustua omakustannushintaan ja kohtuuhintaisuuteen. Asuntomarkkinoiden näkökulmasta tässä ei tietenkään ole mitään järkeä. Valtion tukemien asuntojen pitäisi kohdentua pienituloisille ja heille, jotka eivät itsenäisesti pysty järjestämään asumistaan. Kun otetaan huomioon, että näitä valtion tukemia vuokra-asuntoja on tyhjillään pelkästään Helsingissä noin 1 600 kappaletta, on ilmiselvää, että asuntopulan uhka ei koske ainakaan pääkaupunkiseudun pieniä vuokra-asuntoja”, Viljamaa huomioi.
Kuluttajien etu on tärkein
Vapaarahoitteisen rakentamisen näkymät eivät Viljamaan arvion mukaan parane, ennen kuin hintaero uusien ja käytettyjen asuntojen välillä kapenee selkeämmin.
”Kysynnän tulisi kasvaa merkittävästi nykyisestä, mikä vaatii erityisesti kuluttajien ostovoiman ja sitä kautta myös luottamuksen vahvistumista. Asuntopolitiikassa pitääkin nyt painottaa enemmän ostajien – ja erityisesti ensiasunnon ostajien – mahdollisuuksia ostaa asunto ja vähemmän uusien valtion tukemien vuokra-asuntojen tuotantoa.”
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu, data päivitetty 8.9.2025.
- Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin elokuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 681 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (-1,7 % ed. vuosi) ja 135 kpl uudisasunnon myyntiä (-16,2 %), eli yhteensä 4 816 kpl asuntokauppoja (-2,2 %).
- Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat pääkaupunkiseudulla 1,4 % ja muissa isoissa kaupungeissa 0,2 % heinäkuuhun verrattuna.
- Keskimääräisissä myyntiajoissa suurin muutos oli pääkaupunkiseudun kerrostaloasuntojen myynnin nopeutuminen 9 päivällä heinäkuuhun verrattuna.
Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa hyvä kauppakuukausi
Elokuussa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 4 681 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (-1,7 % ed. vuosi, -13,7 % 5 v. ka) ja 135 kpl uudisasunnon myyntiä (-16,2 %, -74,2 % 5 v. ka), eli yhteensä 4 816 kpl asuntokauppoja (-2,2 %, -19,0 % 5 v. ka). Lisäksi myytiin 497 kpl loma-asuntoa, 122 kpl tontteja, sekä 292 kpl muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Elokuun kokonaiskauppamäärä oli nämä mukaan lukien 5 727 kpl kohteita, mikä on -3,2 % vuoden 2024 elokuun tasosta ja -19,1 % viiden vuoden keskiarvosta.
Asuntotyyppejä tarkastellessa elokuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 2 181 kpl (-5,7 % vrt. elokuu 2024, -19,0 % 5 v. ka) sijaitsivat kerrostaloissa, ja 1 151 kpl (-1,0 % vrt. ed. vuosi, -12,1 % 5 v. ka) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Käytettyjen omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 1 349 kpl (4,7 %, -5,2 % 5 v. ka). Uusista asunnoista 105 kpl oli kerrostaloja (-7,9 %, -74,4 % 5 v. ka), 20 kpl rivitaloja (-48,7 % ed. vuosi, -78,6 % 5 v. ka) ja 10 kpl omakotitaloja (25,0 % ed. vuosi, -48,5 % 5 v. ka).
Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä elokuussa 944 kpl käytettyä asuntoa (-0,9 % vrt. ed. vuosi, 9,3 % elokuu 2023). Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 322 kpl (11,4 % vrt. ed. vuosi, 27,3 % elokuu 2023). Muualla Suomessa tehtiin 3 415 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (-3,0 % ed. vuosi, 6,4 % elokuu 2023). Pääkaupunkiseudun kauppamäärien osuus koko Suomen kauppamäärästä oli elokuussa 20,2 %, pääkaupunkiseudun kehyskuntien 6,9 % ja muun Suomen 73,0 %.
Käytettyjä asuntoja suurimmissa kaupungeissa myytiin eniten elokuussa Helsingissä 553 kpl (3,6 % ed. vuosi, -17,2 % 5 v. ka), Tampereella 309 kpl (3,3 % ed. vuosi, -14,2 % 5 v. ka) ja Espoossa 228 kpl (-15,6 %, -23,5 % 5 v. ka).
Uusia asuntoja myytiin suurista kaupungeista kappalemääräisesti eniten elokuussa Helsingissä 17 kpl (-29,2 % ed. vuosi, -79,3 % 5 v. ka), Espoossa 13 kpl (-35,0 % ed. vuosi, -81,2 % 5 v. ka) ja Oulussa 12 kpl (-7,7 % ed. vuosi, -69,1 % 5 v. ka).
Maakunnista kappalemääräisesti eniten käytettyjä asuntoja myytiin elokuussa Uudellamaalla 1 468 kpl (4,3 % ed. vuosi, 14,4 % 2 v. takainen), Pirkanmaalla 571 kpl (5,5 % ed. vuosi, 10,2 % 2 v. takainen) ja Varsinais-Suomessa 468 kpl (4,2 % ed. vuosi, 22,2 % 2 v. takainen). Kauppamäärissä eniten prosentuaalista muutosta edellisvuoteen nähden oli Keski-Pohjanmaalla (46 kpl, 53,3 % ed. vuosi, 84,0 % 2 v. takainen) ja Päijät-Hämeessä (155 kpl, -26,2 % ed. vuosi, -20,5 % 2 v. takainen).
Käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat hieman nousseet heinäkuusta
Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin elokuussa nousivat pääkaupunkiseudulla 1,4 % ja muissa isoissa kaupungeissa 0,2 % heinäkuuhun verrattuna. Tampereella nousua oli 0,4 %, Turussa laskua -3,4 % ja Oulussa -4,9 %.
Vuoden takaiseen elokuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat laskivat keskimäärin -3,7 % pääkaupunkiseudulla ja -1,4 % muissa suurissa kaupungeissa. Turussa hinnat laskivat -6,9 %, Tampereella -4,4 % ja Oulussa -3,6 %.
Pääkaupunkiseudun kerrostaloasuntojen myyntiajat lyhenivät 1,5 viikolla
Elokuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa oli 117 päivää (heinäkuussa 126 pv), ja muualla Suomessa 125 päivää (heinäkuussa 124 päivää). Rivitaloasunnoissa myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 115 päivää (heinäkuussa 110 pv) ja muualla Suomessa 123 päivää (heinäkuussa sama). Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 122 päivää (heinäkuussa 128 pv) ja muualla Suomessa 133 päivää (heinäkuussa sama).
Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin elokuussa keskimäärin 95 päivässä, kaksiot 112 päivässä ja kolmiot sekä neliöt 132 päivässä. Yksiöiden kaupanteko kävi nopeitten Helsingissä 88 päivässä, Espoossa myynti vei 98 päivää ja Vantaalla 150 päivää. Kaksiot menivät kaupaksi Espoossa 97 päivässä, Helsingissä 109 päivässä ja Vantaalla 144 päivässä. Kolmiot ja neliöt myytiin Helsingissä 124 päivässä, Vantaalla 136 päivässä ja Espoossa 156 päivässä. Omakotitalot myytiin Vantaalla 106 päivässä, Espoossa 126 päivässä ja Helsingissä 134 päivässä.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
P. +358 40 723 5821
KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus
- KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 10.9.2025 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä.
- KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.
- KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,78 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
- Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.
- Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.
- Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää.
- Kattavuusarvio
- Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin.
- Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot.
- KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta.
- Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä.
