Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Hyvän välitystavan päivässä 1.10.2021 nousi yhtenä kysymyksenä esille selostusliitteen täyttäminen käytännössä, jonka vuoksi teemaan pureudutaan nyt hieman tarkemmin.

Selostusliite on keskeinen osa toimeksiannon hoitamista ja iso tietopaketti välittäjälle eikä sen merkitystä tule väheksyä. Keskusliiton lakivaliokunta on laatinut lomakkeesta mallin, jossa on huomioitu hyvin kattavasti toimeksiannon hoitamisen kannalta keskeiset seikat. Kyseinen mallipohja on laajasti käytössä myös eri välitysjärjestelmissä. 

Hyvän välitystavan ohjeen mukaisesti välittäjän tulee käydä selostusliitteen sisältö ja sen merkitys läpi toimeksiantajan kanssa ennen asiakirjan allekirjoittamista. Koska kyseessä on nimenomaan asiakkaan haastattelu, täytetään selostusliite yhdessä asiakkaan kanssa. Tämä tapahtuu käytännössä joko läsnä paikan päällä tai esimerkiksi puhelimitse siten, että toimeksiantaja kertoo ja välittäjä kirjaa tiedot ylös toimeksiantajan antamien tietojen perusteella. Tarkoitus ei siis ole, että asiakas täyttää tiedot yksin. Jos toimeksiantaja ei jotain tiedä, tämä ei tarkoita, että kohta jätetään tyhjäksi vaan tehdään esimerkiksi merkintä “ei tiedossa” tai “?”.

Keskeistä on, että selostusliitteen tulee sisältää vain toimeksiantajan antamat kaupan kohdetta koskevat tiedot. Välittäjän ei siis tule itse täyttää selostusliitteelle tietoja mistään muista lähteistä (esim. isännöitsijäntodistuksesta). Jos välitysjärjestelmästä tulee automaattisesti jotain tietoja tai välitysjärjestelmästä viedään suoraan tietoja selostusliitteelle, kuten esim. yhtiön perustiedot, tulee selostusliitteeseen kirjata selkeästi (esim. Lisätiedot -kohtaan), että ko. tiedot on saatu suoraan välitysjärjestelmästä eivätkä ne ole asiakkaan antamia tietoja. Asiakkaan antamat tiedot on siis selkeästi eroteltava mahdollisista muista lähteistä tulleista tiedoista.

Lopuksi haluan nostaa vielä erityiseen tarkasteluun seuraavat kohdat selostusliitteestä:

  • Onko toimeksiantajan tiedossa joitain vikoja tai vahinkoja, kuten kosteusvaurio? Tämä koskee myös vanhempia jo korjattuja vahinkoja. Jos on, välittäjän on pyrittävä hankkimaan tarkempaa selvitystä (esim. mahdolliset vahinkokartoitusraportit, kosteusmittauspöytäkirjat, urakoitsijan kanssa solmittu urakkasopimus korjauksista). Keskeistä on, mitä nämä vahingot ovat, onko korjaukset tehty, kuka ne tehnyt ja miten ne on tehty.
  • Toimeksiantajan tekemät korjaus- ja muutostyöt: onko tällaisia tehty, onko niistä ilmoitettu asianmukaisesti taloyhtiölle, onko töille haettu tarpeen vaatiessa rakennuslupa ja onko lopputarkastus tehty hyväksytysti? Rakennuslupaan ja lopputarkastukseen liittyen mainittakoon erityisesti kohteet, joissa käyttöullakko on muutettu jälkikäteen asuintilaksi.
  • Huoneistossa mahdollisesti tehdyt kuntoon liittyvät selvitykset, kuten kosteusmittaus. Milloin tutkimus on tehty ja jos tällainen on tehty, ko. asiakirja pitää pyrkiä hankkimaan.