Hyvän välitystavan ohjeeseen lisättiin jo vuoden 2016 päivityksen yhteydessä seuraava kohta: ”Välitysliike ei saa automaattisesti antaa isännöitsijäntodistusta liitteineen esittelyssä kaikille kävijöille, vaan ainoastaan ostotarjouksen tekemistä harkitseville. Sama koskee isännöitsijäntodistuksen antamista sähköpostitse”. Kyseinen ohjeistus perustuu aluehallintoviraston antamaan päätökseen. Vastaava kirjaus on Hyvän välitystavan ohjeessa myös kiinteistön asiakirjoja eli lainhuutotodistusta, kiinteistörekisteriotetta ja rasitustodistusta koskien sekä huoneistotietojärjestelmän myötä myös osakeluettelotulosteesta sekä osakehuoneistotulosteesta.
Näitä asiakirjoja ei siis saa antaa esittelyssä automaattisesti kaikille kävijöille esimerkiksi esitteen liitteenä eivätkä ne saa myöskään korvata esitettä.
Ohjeistuksen taustalla on erityisesti EU:n yleinen tietosuoja-asetus, joka sääntelee kansallisen tietosuojalain kanssa henkilötietojen käsittelyä. Lähes kaikki em. asiakirjat sisältävät ainakin myyjän henkilötietoja. Henkilötietoja on käytännössä muun muassa henkilön nimi ja syntymäaika. Lisäksi asunto-osakeyhtiölain perusteella isännöitsijäntodistus (liitteineen) ei ole julkinen kaikille pyynnöstä annettava asiakirja, vaan sen voivat saada vain ko. laissa luetellut tahot (mm. kiinteistönvälittäjä voimassa olevan toimeksiannon perusteella).
Välitysliikkeellä on kuitenkin lakiin perustuva tiedonantovelvollisuus, ja sen on annettava ostajalle kaikki ne tiedot, joiden välitysliike tietää tai sen pitäisi tietää vaikuttavan kaupasta päättämiseen. Ostajalle on ennen kaupasta päättämistä eli käytännössä ennen tarjouksen tekemistä esitettävä välityslain 10 §:ssä säädetyt asiakirjat.
Kuka sitten on ”tarjouksen tekemistä harkitseva”, jolle asiakirjat voidaan toimittaa? 12.10.2022 Hyvän välitystavan ohjeeseen lisättiin:
Välitysliikkeen on ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella arvioitava, onko asiakirjoja pyytävä henkilö siinä määrin harkitsemassa tarjouksen tekoa, että hänelle voidaan toimittaa hänen pyytämänsä asiakirja. On mahdollista, että henkilö harkitsee tarjouksen tekemistä, vaikka hän ei ole vielä tutustunut kohteeseen paikan päällä. Henkilöä saatetaan myös pitää tarjouksen tekemistä harkitsevana, vaikkei hänen kanssaan ole vielä käyty varsinaisia ostoneuvotteluita. Selvää kuitenkin on, että esimerkiksi myyntikohteesta kiinnostuneen asiakkaan portaalien kautta lähettämä pelkkä vakiomuotoinen yhteydenotto-/lisätietopyyntö ei vielä osoita henkilön harkitsevan tarjouksen tekemistä, eikä edellä mainittuja asiakirjoja tule lähettää asiakkaalle pelkästään tällaisen yhteydenoton perusteella. Jos esimerkiksi välitysliikkeen edustaja soittaa asiakkaalle, joka on lähestynyt välitysliikettä tällaisella portaalin ”Olen kiinnostunut kohteesta/Haluan lisätietoja kohteesta” -viestillä, ja keskustelussa ilmenee, että henkilö on harkitsemassa ostotarjouksen tekoa, voidaan hänelle asiakirjat toimittaa, jos hän niitä pyytää. Pyytämättä asiakirjoja ei välitysliikkeen tule kuitenkaan koskaan toimittaa.
Ohjeen päivityksen myötä aivan kaikilla yhteydenottajilla ei edelleenkään ole automaattista oikeutta saada kohteen asiakirjoja. Välittäjä arvioi oman ammattitaitonsa nojalla edellä mainitun ohjeistuksen puitteissa sen, kenelle asiakirjat toimitetaan. Esimerkiksi esittelyssä käyminen ei kuitenkaan ole ohjeen mukaan ehdoton edellytys asiakirjojen antamiselle.
Aluehallintoviraston mukaan myyjän nimenomaisella suostumuksella asiakirjoja voidaan jakaa laajastikin kenelle vain, mutta tämä ehto ei saa olla vakiona toimeksiantosopimuksessa.
Vastaani on tullut myös asiakirjoja, joissa asiakirjojen tietoja (kuten isännöitsijäntodistuksen omistajatieto) on peitetty. KVKL:n lakivaliokunnassa on todettu, että isännöitsijäntodistuksen tietoja ei ole tarpeen peitellä, koska todistus voidaan antaa vain tarjouksen tekemistä harkitseville.
Heli Yli-Kauppila
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton lakimies
