Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Mariana Salenius näkee, että kriiseillä on aina myös kääntöpuolensa, uudistava vaikutus ihmisten valintoihin ja toimintaan. Niin nytkin Ukrainan sodan vaikutusten takia, kun joudutaan pohtimaan muun muassa uusia energiamuotoja koteihin.

Asuntomarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä epävarmuutta tulevasta kehityksestä. Vielä ei tiedetä, asettuvatko korot kahteen prosenttiin vai sitä alemmas tai korkeammalle. Pidemmällä perspektiivillä katsoen kahden prosentin korkotaso ei ole paljon, vaan nyt palataan tilanteeseen, jossa lainasta taas maksetaan jotain. Kriisiytyneessä maailmantilanteessa suomalaiset haluavat edelleen panostaa omaan kotiin – onhan se meille suurimmalle osalle paras turvasatama.

Ukrainan sodan aiheuttama elinkustannusten kallistuminen saa luonnollisesti monet mietteliäiksi. Viimeistään nyt pientaloissa lähdetäänkin selvittämään vaihtoehtoisia energiamuotoja: mistä löytyy energiamuoto, joka ei ole niin altis maailmanpoliittisille kriiseille? Entä miten mahdollisesti voisimme olla entistä omavaraisempia ruuan suhteen ja miten omia kulutustottumuksia ylipäätänsä kannattaisi muuttaa? Kriiseillä on onneksi myös tämä kääntöpuolensa, uudistava vaikutus meidän kaikkien toimintaamme ja valintoihimme. Esimerkiksi kiinteistönvälitysalalla DIAS ja sähköinen kaupanteko olisivat tuskin nousseet näin nopeasti suosituiksi ilman koronan tuomia mullistuksia.

Välittäjän ammattitaito on erityisen arvokasta tässä markkinatilanteessa

Asuntojen hinnankorotusten kiivain kasvu on nyt taittunut alkuvuoden aikana KVKL Hintaseurantapalvelun keräämän datan mukaan. Toki tarjonnan vähentymisellä on myös ollut väistämättä vaikutusta asuntojen myyntihintoihin.

Hinnannousua tuskin nähdään missään päin Suomea lähitulevaisuudessa. Laskevassa markkinassa jokaisen asunnon hinnoittelu onkin tosi tärkeää, ja ammattitaitoisen välittäjän käyttäminen nousee siinä arvoonsa.

Asuntojen myyntiajat ovat myös nyt kääntyneet nousuun ja osoittaakin paluuta normaaliin pandemian tuoman kiivaan asuntokauppabuumin jälkeen.

Uudistuotannon painopistettä muutettava tilavampiin asuntoihin

Aiemmin sijoittajat ostivat paljon pieniä asuntoja, mutta nyt myynnissä olevien yksiöiden määrä on lisääntynyt selvästi ja se on merkki muutoksesta asuntomarkkinoilla. Koronan myötä tilavien perheasuntojen kysyntä nousi ja on edelleen korkealla tasolla. Eli perheasuntojen kauppa käy; välillä vain tarjonnan vähyys hidastaa kaupankäyntiä.

Uusien asuntojen keskipinta-ala on laskenut jopa 10 neliötä kautta maan, mikä ei ole mielestäni positiivinen asia. Perheasuntojen tulisi olla sen kokoisia, että niissä mahtuu asumaan hyvää elämää. Nyt markkinoille valmistuu liikaa pieniä asuntoja, ja tarvittaisiin nopeampaa reagointia ihmisten muuttuviin tarpeisiin. On laajemman keskustelun paikka pohtia, mitä oikeasti tarvitaan, mistä ollaan valmiita maksamaan ja miten siihen päästään.

Vapaa-ajan asuntojen myynti on sekin palautunut koronaa edeltävälle tasolle. Koronan takia haluttiin lomailla muualla kuin kotona, ja tuolloin mökki olipa melkein ainoa vaihtoehto. Suurin tarve mökkikaupoille on jo saavutettu, mutta hyvin varustelluista, kohtuullisen matkan päässä sijaitsevista vapaa-ajan asunnoista on pulaa. Ihmiset eivät ole nyt, kalliiden polttoaineiden aikaan, halukkaita ajamaan pitkiä matkoja vapaa-ajan viettoon.

Asunnon hakupiiriä kannattaa laajentaa rohkeasti

Asuntomarkkinat ovat nyt eriytyneet ja hinnoiltaan hyvin erilaisia eri puolilla Suomea. Etuovi.comin hakutilastojen perusteella kysytyimpiä asuinpaikkoja isoimmista kaupungeista ovat järjestyksessä Tampere, Oulu, Helsinki ja Espoo.

Vinkkinä asunnon ostoa tai vaihtoa harkitseville, että läheltäkin pk-seutua löytyy vielä mukavasti kohtuuhintaisia asuntoja. Jos pystyy työskentelemään etänä, kannattaa pohtia laajentavansa omaa asunnonhakupiiriä uudelle alueelle. Voisiko jossain toisella paikkakunnalla koronnousu vaikuttaa vähemmän asumiskustannuksiin, kun lainaa ei tarvitse ottaa niin paljon? Tai löytyykö muualta isompia, uudempia asuntoja, jotka ovat omaan elämäntilanteeseen sopivampia?

Helsinki pitää varmasti arvonsa jatkossakin, mutta pääkaupunkiseudun lisäksi työmatkaliikenne matkaa nyt entistä enemmän myös Tampereen suuntaan. Radanvarsikaupungit, kuten Karjaa, Hyvinkää, Riihimäki ja Hämeenlinna ovat houkuttelevia asuinpaikkoja monelle. Ja moni junalla liikkuva pystyykin hyödyntämään matka-ajan työskentelyyn.

Millaisia asuntoja kuluttajat tällä hetkellä etsivät suurimmista kaupungeista?

  • Omakotitalot ovat etsityimpiä asuntotyyppejä kaikissa suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.
  • Suurin kysyntä omakotitaloille on ollut Jyväskylässä, jossa niiden osuus on ollut 36 prosenttia kaikista sinne kohdistetuista hauista. Helsingissäkin 23 prosenttia asuntoa Etuovesta hakevista on valinnut omakotitalon asuntotyypiksi.
  • Rivitaloissa suosio on tasaista, niiden osuus hauista on ollut noin viidennes kaikissa suurissa kaupungeissa.
  • Kerrostaloissa suurin suhteellinen kysyntä on ollut Turussa 22 prosentin osuudella kaikista ko. alueen hauista.

Millaisia asuntoja haetaan koko Suomen alueella?

  • Eniten kysyntää on kolmioille, joita kyselyn mukaan etsii 53 prosenttia vastanneista. Seuraavaksi suosituimpia ovat neliöt, joita hakee 48 prosenttia vastanneista.
  • Puolet vastanneista haluaa vaihtaa isompaan asuntoon, neljännes pienempään ja viidesosa nykyisen kokoiseen asuntoon.
  • Puolet vastanneista hakee sekä uudiskohdetta että vanhaa asuntoa ja pelkästään vanhaa hakee 44 prosenttia vastanneista.

Millaiset ovat kuluttajien asuntokauppa-aikeet koko Suomen alueella?

  • Omistusasunnon ostoa harkitsee 50 prosenttia ja 30 prosenttia suunnittelee myyvänsä asuntonsa.
  • Sijoitusasunnon hankintaa pohtii 14 prosenttia.
  • Vapaa-ajan asunnon ostoa suunnittelee 14 prosenttia.
  • Kauppoja on valmis hieromaan heti 43 prosenttia vastanneista, ja 30 prosenttia tulevan vuoden aikana.

Lähteet: Etuovi.com: hakutilastot 1.1.–19.6.2022 välillä sekä Markkinapulssi-raportti maaliskuu 2022