Yksi asiantuntijoiden esittämistä spekulaatioista koronapandemian seurauksista ihmisten asumispäätöksiin oli tilantarpeen yhä vahvempi painottuminen asuntoa ostattaessa. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton asuntomarkkinakatsauksessa selviää, että tälle sinänsä loogiselle pandemian seuraukselle on vähintäänkin pääkaupunkiseudulla katetta.
Ennen pandemiaa sekä vanhat yksiöt että kaksiot peittosivat selvästi neliöhintojen kasvuluvuissa vanhojen kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen kasvuluvut pääkaupunkiseudulla. Pandemian jälkeen tilanne on kuitenkin kääntynyt päälaelleen ja eniten kasvua neliöhinnoissa on tapahtunut juuri näissä suurimmissa kerrostaloasunnoissa. Tämän vuoden kolmannella neljänneksellä kolmioissa ja sitä suuremmissa kerrostaloasunnoissa neliöhinnat olivat kasvaneet pääkaupunkiseudulla keskimäärin yli 10 % verrattuna viime vuoden maaliskuuhun, jolloin pandemia alkoi vaikuttamaan asuntomarkkinoihin. Kaksioiden ja yksiöiden osalta kasvua keskimääräisissä neliöhinnoissa tapahtui vain noin 5 % verran vastaavana ajanjaksona. Muualla Suomessa vastaavanlaista suurempien asuntojen suosion nousemista ei ollut havaittavissa.
Myös omakotitalojen osalta vastaavanlainen ilmiö on ollut havaittavissa. Neliöhinnat ovat nousseet eniten pääkaupunkiseudun yli 140 neliön vanhoissa omakotitaloissa. Viime vuoden ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Yli 140 neliön vanhojen omakotitalojen neliöhinnat nousivat pääkaupunkiseudulla noin 15 %. 110–140 neliön omakotitaloilla hinnannousu jäi noin 5 %:iin, mutta sitten taas alle 110 neliön omakotitaloissa hinnat nousivat lähes yhtä paljon kuin yli 140 neliön omakotitaloissa.
Se mikä erottaa omakotitalojen hintakehityksen kerrostalojen hintakehityksestä on se, että vastaavanlainen ilmiö koettiin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yli 140 neliön omakotitalojen keskimääräiset neliöhinnat kasvoivat noin 10 %, kun taas 110–140 neliön omakotitalojen hinnat kasvoivat noin 3 % ja alle 110 neliön noin 7 %. Muualla Suomessa muutaman vuoden kestäneen nollakasvun jälkeen vanhojen omakotitalojen hinnat ovat kaikenkokoisilla omakotitaloilla lähteneet kuitenkin loivaan kasvuun.
Myyntiaikojen osalta huomion arvoista on erityisesti omakotitalojen huomattavasti laskeneet keskimääräiset myyntiajat. ”Oikeastaan pandemian alkamisen jälkeen vanhojen omakotitalojen myyntiajat ovat olleet jatkuvasti tavanomaista matalammalla tasolla. Pääkaupunkiseudun osalta puhutaan jopa yli kolme viikkoa tavanomaista lyhyemmistä myyntiajoista. Tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä pääkaupunkiseudun omakotitalojen myyntiajat kääntyivät kuitenkin loivaan nousuun. Täytyy kuitenkin muistaa, että kevään sesonki on erityisesti omakotitalojen myymisen osalta kaikista vilkkainta pääkaupunkiseudulla, jolloin myyntiajat ovat joka vuosi olleet kolmatta vuosineljännestä matalammalla tasolla. Nähtäväksi jää johtuuko tämä nyt havaittu käänne pohjan saavuttamisesta vai perinteisämmästä vuodenajasta johtuvasta vaihtelusta”, toteaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson.
Toisin kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen vanhoissa kerrostaloasunnoissa myös muun Suomen omakotitalojen myyntiajat ovat laskeneet merkittävästi tavanomaisesta tasostaan pandemian alettua. Vuoden kolmannella vuosineljänneksellä myyntiajat olivat keskimäärin reilut kymmenen päivää lyhyempiä kuin vuoden kolmannella vuosineljänneksellä tavallisesti. Näin lyhyitä myyntiaikoja ei olekaan muun Suomen omakotitaloasunnoilla nähtykään muutamana viime vuotena.
Tilastokeskuksen ylläpitämän Kuluttajien luottamus -tilaston mukaan kotitalouksien usko omaan talouteen on tällä hetkellä korkeammalla kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella. Esimerkiksi kotitalouksien asunnonostoaikeet ovat poikkeuksellisen korkealla. Tällä hetkellä yli 16 % kuluttajista suunnittelee ostavansa asunnon seuraavien 12 kuukauden aikana. Historiallisesti kuluttajien asunnonostoaikomukset ovat aika hyvin korreloineet kasvavien myyntimäärien kanssa. Kuitenkin 2020 vuoden alun jälkeen kuluttajien kasvaneet asunnonostoaikomukset eivät ole samalla tavalla valuneet toteutuneisiin asuntokauppoihin kuin ennen. Markkinoilla lienee siis yhä paljon kotitalouksia, jotka ovat aikeissa ostaa asuntoa, mutta eivät jostain syystä ole saaneet kauppoja vielä tehtyä.
Asuntomarkkinakatsauksen tiedot pohjautuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun, Tilastokeskuksen aineistoihin sekä Eurostatilla saatavissa oleviin tilastoihin.
Laajemman videomuotoisen katsauksen pääset katsomaan klikkaamalla videoikkunaa alla:
Lisätietoja:
Annukka Mickelsson
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja
050 3390 963
annukka.mickelsson@kiinteistonvalitysala.fi
